Toimintaseikkailu It Came from the Desert vuodelta 1989 tarjoaa paitsi retrokokemuksen Amiga-peleistä myös aikamatkan 1950-luvun tieteiskauhujen maailmaan. Pieneen Lizard Breathin kaupunkiin Kaliforniassa jysähtää radioaktiivinen meteoriitti, joka saa paikalliset muurahaiset mutatoitumaan. Kraatteria tutkimaan tullut geologi, jota pelaaja ohjaa, tunnistaa vaaran, mutta häntä ei oteta todesta. Geologista kehkeytyykin varsinainen toimintasankari, jonka missiona on kerätä todisteita jättiläismuurahaisista ja taistella niitä vastaan. Pelissä on jännä tunnelma ja ainekset kulttiklassikoksi, mutta myös turhan kiire siitä nauttimiseen, sillä se on reaaliaikainen. It Came from the Desertiä voi pelata paitsi aidolla Amigalla ja emulaattoreilla myös nykyaikaisella Windows-koneella, sillä se sisältyy Cinemaware Anthology Collectioniin.

Peli tekijöiltä: CinemawareDavid Riordan

Niin se aika rientää: kirjoitin Samoojassa sarjaksi kehkeytyneestä The Black Mirror -seikkailupelistä jo seitsemän vuotta sitten. En ole sitä unohtanut, koska jemmasin jossain vaiheessa jatko-osat 2 ja 3 totisena aikeenani pelata ne, mutta kun aloitin Black Mirror 2:n, se ei jotenkin sytyttänyt ja jäi sikseen. Nyt monen vuoden jälkeen palasin siihen uudelleen ja kannustin itseäni katsomaan tarinan loppuun asti – paino sanalla "tarinan". Aivan kuten sarjan ensimmäisessä osassa, tarina on sen vahvin ja mieleenpainuvin elementti. Black Mirror 2 myös petraa edeltäjäänsä nähden audiovisuaalisesti, pelillisesti ja käytettävyydeltään samalla, kun se huolehtii sukulaisuuden säilyttämisestä.

Peli tekijöiltä: Cranberry Production

Syyskuun lopussa ilmestynyt The Excavation of Hob's Barrow palautti minut vanhojen kunnon point-and-click-seikkailujen pariin. Se on pienen pelistudion Cloak and Dagger Gamesin seitsemäs seikkailupeli, ja sen on kustantanut genren elävä legenda Wadjet Eye Games. Yhteistyö Wadjet Eye Gamesin kanssa on taannut pelille erinomaisen ääninäyttelyn. Pidin pelin henkilöhahmoista myös muuten. Muinaisuskoon ja kansantaruihin perustuva kauhutarina sijoittuu 1800-luvun Pohjois-Englantiin. Nuori arkeologi tulee pikkukylään tutkimaan vanhaa hautakumpua ja saa ristiriitaisen vastaanoton. Mitä kuka kukin on ja kehen voi luottaa? The Excavation of Hob's Barrow ei lankea onnelliseen loppuun, vaan jättää tarinasta haavoittuneen pelaajan yksin hämmentyneiden ajatustensa kanssa.

Peli tekijöiltä: Cloak and Dagger GamesShaun AitchesonWadjet Eye Games

2020 ilmestynyt tekstiseikkailu The Curse of Rabenstein kiinnitti huomioni, kun siitä ilmestyi point-and-click-versio Commodore 64:lle pari viikkoa sitten. En kuitenkaan pelannut tuota mainittua kuusnelosversiota, vaan leimisti alkuperäisen pelin modernia selainversiota, joka avautuu vaivattomasti nykykoneella ilman emulaattoria. Peli on saatavilla lukuisille eri alustoille kahdeksan- ja kuusitoistabittisistä Commodoreista Spectrumiin, Atariin, MSX:ään ja DOS:iin, joten sen voi kokea aidohkosti retrona, mutta käytännössä peli on sama myös selaimessa. The Curse of Rabenstein oli minulle kiva ja kevyt pelikokemus. Parseri näyttäytyi ystävällisen yksioikoisena, enkä jäänyt hakkaamaan päätäni seinään missään kohtaa. Peli oli kuin verryttelyä raskaampia parseriotteluita varten. The Curse of Rabenstein tarjoaa alle tunnin pituisen klassisen kauhutarinan.

Peli tekijöiltä: Puddle SoftStefan Vogt

2012 ilmestynyt Shadow Lake on viimeinen Adrian Woodsin ja Big Fish Gamesin sisäisen pelistudion toteuttama Mystery Case Files -pelisarjan osa. Sen jälkeen sarjaa ovat jatkaneet muut pelistudiot, vaikka brändi on yhä Big Fish Gamesin ja se julkaisee sitä. Aloitin Shadow Laken pelaamiseen melko lailla suoraan Escape from Ravenhurstin jälkeen, ja ensireaktioni oli, että se on ruma ja ankeahko. Tyylillisesti Shadow Lake on realistinen ja rakenteeltaan varsin yksinkertainen. Fantastisen Escape from Ravenhurstin jälkeen se ikään kuin palautti maan pinnalle, vaikka tarina onkin yliluonnollinen meedioineen ja kirottuine sarvineen. Minusta tuntuu kuin pelisuunnittelija Adrian Woodsista olisi lypsetty viimeiset pisarat ja sitten pujottauduttu aidan välistä. Ihan siisti peli kuitenkin on, hyvin kasuaali, eikä pelikokemukseni mitenkään surkea ollut.

Peli tekijöiltä: Adrian WoodsBig Fish Games

Mystery Case Files -pelisarjan kahdeksannessa ja samalla Ravenhurst-sarjan kolmannessa osassa Escape from Ravenhurst oma agenttihahmo palaa Ravenhurstin kartanoon, vaikka se on palanut poroksi. Kartanon herra, vampyyrimäinen psykopaatti Charles Dalimar on yhä voimissaan. Emma, Rose ja tämän kaksostytöt 1800-luvun lopulta ovat yhä miehen vankina, ja nyt Dalimar pumppaa paranormaalia energiaa myös muista kyläläisistä. Nyt sarjassa otetaan kaikki irti Charles Dalimarin hulluudesta. Paikoin sekä grafiikan että tehtävänannon irvokkuus sai minut voimaan jopa huonosti, mikä täytyy tulkita onnistumiseksi pelisuunnittelussa ja -toteutuksessa. Escape from Ravenhurst on hidden object -peliksi erittäin korkeatasoinen. Etsimisnäkymät, joista haetaan kohteita sanalistojen mukaan, ovat nyt väistyneet päätehtävätyyppinä ja niiden paikan ovat ottaneet muuttuvat kohteet eli morphing objects. Nyt tästä kiehtovasta tehtävätyypistä saa nauttia oikein olan takaa. Peli esittelee myös aivan uuden etsimistehtävätyypin, jossa pitää löytää ympäristöistä vastinpari pienelle kuva-aiheelle.

Peli tekijöiltä: Adrian WoodsBig Fish Games

Suositun etsintäpelisarjan Mystery Case Filesin seitsemäs osa 13th Skull ilmestyi loppuvuodesta 2010. Se on itsenäinen merirosvotarina, joka sijoittuu Yhdysvaltojen "syvään etelään" Louisianaan. Pelaajan ohjaama agenttihahmo saapuu ränsistyneeseen kartanoon tutkimaan kadonneen miehen tapausta. Vaikuttaa, että perheenisä on tullut kummituksen kaappaamaksi, ja kartanosta löytyy viitteitä kätketystä merirosvoaarteesta. Mutta kaikki ei ole aivan niin kuin aluksi näyttää. 13th Skull tarjoaa toistaiseksi kypsimmän tarinan Mystery Case Files -pelisarjassa. Uutta siinä on mahdollisuus keskustella ihmisnäyttelijöiden esittämien henkilöiden kanssa tiedon hankkimiseksi. Siinä on myös uudentyyppinen etsimistehtävä tavanomaisten, sanalistoihin perustuvien etsimisnäkymien lisäksi: niin sanotut hanttihommat.

Peli tekijöiltä: Adrian WoodsBig Fish Games

Mystery Case Files -pelisarjan kuudes osa Dire Grove ilmestyi vuoden 2009 loppupuolella. Se jatkaa sarjan edellisen osan, Return to Ravenhurstin, jalanjäljissä täysverisenä seikkailupelinä, mutta se ei jatka Ravenhurstin tarua, vaan siinä on oma kelttiläistä mytologiaa mukaileva tarinansa. Dire Grovessa on huomattavan vähän minipelejä, ja tehtävät pyörivät nimenomaan tavaraluettelon ympärillä. Siinä ei ole kummallisia ovilukkomekanismeja, vaikka edelleen onkin kyse avaamisesta, käynnistämisestä ja sisäänpääsystä. Etsimisnäkymiä on paljon, voisi sanoa, että puuttuvien minipelien koko arvosta.

Peli tekijöiltä: Adrian WoodsBig Fish Games

Jatkoin Mystery Case Files -pelisarjan läpikäymistä sen viidennellä, 2008 ilmestyneellä osalla Return to Ravenhurst. Peli on tarinallista jatkoa sarjan kolmannelle osalle Ravenhurst. Nyt sarja hyppää kerralla seikkailupelien puolelle. Vapaa vaeltelu kartanon alueella ja tavaraluettelon käyttö yhdistyvät yhtenäiseen tarinan kaareen. Samalla oma pelihahmo nousee keskiöön kaiken kokijaksi. Kun Ravenhurstissa kerättiin puuttuvia sivuja kadonneen naisen päiväkirjaan, nyt niitä kirjoitetaan dynaamisesti oman pelihahmon muistikirjaan. Sarjan huumori korvautuu täysin kauhulla ja stereotyyppiset hahmot psykopatologisilla tapauksilla. Kummittelukaan ei ole enää pelkkien itseään toistavien ääniefektien varassa, vaan aaveet ilmestyvät elävinä hahmoina puhumaan pelaajalle. Näin pelisarja ottaa suuria askeleita eteenpäin, mutta kuinka on sen suunnan laita?

Peli tekijöiltä: Adrian WoodsBig Fish Games

Jatkoin tutustumista Mystery Case Files -etsintäpelisarjaan edeten sen kolmanteen, joulukuussa 2006 ilmestyneeseen osaan Ravenhurst. Pelisarjan sisällä Ravenhurst muodostaa oman viisiosaisen minisarjansa. Sen maailma on siis osoittautunut hedelmälliseksi sekä tarinallisesti että taloudellisesti. Mystery Case Files -pelisarjan fanien keskuudessa Ravenhurstilla on erityinen kaiku. Minutkin se voitti puolelleen, eikä aiemmin Prime Suspectia pelatessani kokema väsymys vaivannut lainkaan. Sarjan kahdesta ensimmäisestä pelistä Ravenhurstin erottaa vahva tarinallisuus, joka kokoaa pelin mekaaniset palaset yhteen ja tekee siitä mieleenpainuvan – tässä todistetaan siis hidden object -pelien siirtymää seikkailupelien puolelle. Epäilen myös Ravenhurstin aloittaneen epähuomiossa hidden object -pelien pakkomielteen lukkoihin!

Peli tekijöiltä: Adrian WoodsBig Fish Games