Distraint 2 (2018)
Jesse Makkosen 2015 ilmestynyt kauhuseikkailu Distraint sai jatkoa marraskuussa 2018. Distraint 2 jatkaa siitä, mihin ensimmäisessä osassa jäätiin: pohjalta. Tällä kertaa ulosmittaaja Price kuitenkin ponnistaa ylös ja lähtee etsimään Toivoa. Hän kohtaa ahneuden, syyllisyyden, pelon ja tuskan ja kuuntelee viimein Järjen ääntä. Distraint 2 tuntui minusta Distraint 1:tä kypsemmältä sekä pelillisesti, grafiikaltaan että kauhuelementeiltään. Myös tarina on vähemmän naiivi ja realistisempi; unenkaltaisuus on kuitenkin edelleen vahvaa. Distraint 2:ssa point-and-click-pelin seesteisyys yhdistyy pahaenteiseen tunnelmaan onnistuneella tavalla.
Distraint: Deluxe Edition (2017)
Distraint on suomalaisen yhden miehen, Jesse Makkosen seikkailupelituotanto. Se ilmestyi alun perin 2015 ja paranneltuna deluxe editionina 2017. Minulta tämä pieni helmi oli mennä ohi, ja nappasin sen GOG.comin ilmaisjakeluna vasta tämän vuoden tammikuussa. Distraint on tarina ahneuden ja myötätunnon yhteentörmäyksestä. Pelaajan ohjaama herra Price joutuu häätämään heikko-osaisia asunnoistaan lunastaakseen itselleen osakkuuden menestyksekkäästä kiinteistöyrityksestä. Pelin etiikka ja tarina voivat tuntua naiiveilta, mutta niissä on jotain vilpitöntä ja todellista. Audiovisuaalinen ilme on ihan hieno ja jo sellaisenaan kokemisen arvoinen. Pelillisesti Distraint on yksinkertainen ja kömpelökin, mutta sekaan mahtuu muutama mielenkiintoinen pulmatilanne.
15 Days (2010)
2010 ilmestynyt 15 Days -seikkailupeli kertoo eettisistä taidevarkaista. Kommuunissa asuva kolmikko murtautuu taidemuseoihin ja vie tilauksesta maalauksia kerätäkseen rahaa hyväntekeväisyyshankkeisiin. Moraalinen kysymyksenasettelu on alusta asti olemassa, ja se syvenee ja mutkistuu pelin edetessä vain lisää. Varmaankin juuri tästä syystä koin pelaajana loppuratkaisunkin epätyydyttäväksi. 15 Days ei ole saanut ylistäviä arvioita niin ilmestymisvuonnaan kuin myöhemminkään. Osa palautteesta on jopa murskaavaa, mutta halusin itse antaa pelille mahdollisuuden enkä kadu sitä.
Four Last Things (2017)
Uskonnollista tematiikkaa kohtaa harvoin peleissä, taikuutta ja eettisiä pohdintoja kyllä. Helmikuun lopulla ilmestynyt Four Last Things lainaa suoraan kristillisestä teologiasta: syntiinlankeemuksesta ja viimeisestä tuomiosta. Erityistä siinä on myös renessanssiajan maalauksista tehty leikegrafiikka. Koin pelin kiehtovaksi ja vastenmieliseksi samaan aikaan, yhtä lailla huvittavaksi kuin arveluttavaksi.
Always Sometimes Monsters (2014)
Tein kaksi indie-löytöä tämänkesäisestä Gog.comin alennusmyynnistä. Ne eivät ole osuneet kohdalle aiemmin, ehkä johtuen kohtuullisen vähäisestä näkyvyydestä, ehkä omasta syrjivästä katseestani. Kumpikin on joka tapauksessa löytänyt vahvaa fanikantaa, ja täytyy sanoa, että 2014 ilmestynyt Always Sometimes Monsters hurmasi minutkin. Pelin naiivin söpön kuoren alle kätkeytyy vakavaa tematiikkaa.
The Samaritan Paradox (2014)
Huhtikuussa 2014 ilmestynyt The Samaritan Paradox on 1980-luvun Ruotsiin sijoittuva, yhteiskunnallis-moraalista teemaa käsittelevä seikkailupeli, joka on toteutettu retrotyyliin. Se on ruotsalaisen Faravid Interactiven ensimmäinen tuotanto ja sellaiseksi hyvin kunnianhimoinen ja laaja. Sitä kuitenkin vaivaa laadullinen epätasaisuus sekä tehtävissä, käsikirjoituksessa että audiovisuaalisessa toteutuksessa.
The Shivah: Kosher Edition (2013)
Dave Gilbertin perustama Wadjet Eye Games on tehnyt vuodesta 2006 alkaen viihdyttäviä ja omaperäisiä indiepelejä klassista kaavaa soveltaen. Marraskuussa 2013 ilmestynyt The Shivah: Kosher Edition on uudelleen tehty versio Gilbertin ensimmäisestä kaupallisesta tuotannosta ja varmasti yhdestä omintakeisimmasta seikkailupeleistä ikinä.
Seuraa
Peliarkisto
Mitä, kuka?
Julius Smed, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuukuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.
Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja
Uusimpia lokikirjassa
Top-10
Blogin arvio asteikolla 100
- Valhalla and the Lord of Infinity (94)
- Neuromancer (92)
- Samorost 3 (90)
- The Secret of Monkey Island (88)
- This War of Mine (86)
- Technobabylon (84)
- Shadowrun Hong Kong (84)
- The Sexy Brutale (83)
- The Last Door – Collector's Edition (82)
- Always Sometimes Monsters (81)
Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.
Pelialustana
- Lenovo Legion T5 26AMR5 - AMD Ryzen 5 5600G - NVIDIA GeForce RTX 3060 12 Gt - Windows 11
- Apple Mac Mini M2 Pro - macOS Sequoia
- Retro Games The A500 Mini
- VICE-emulaattorit
- Satunnaisemmin myös muut emulaattorit