Enclosure 3-D (2022)

Leisure Suit Larryn vanavedessä sain muistuman 2004 ilmestyneestä graafisesta tekstiseikkailupelistä Enclosure, jossa käytetään samaa Sierran AGI-pelimoottoria kuin alkuperäisessä Larry ykkösessä. 2022 Enclosureen ilmestyi päivitys, jossa pikselit on muutettu vokseleiksi, ja tuloksena on eräänlaista retro-3D:tä. Vaikutus ei ole suuren suuri, mutta kuitenkin selvästi havaittava. Grafiikka ikään kuin irtoaa alustastaan eikä ole niin latteaa; esimerkiksi minun silmääni pelihahmot näyttivät lego-ukoilta pikseliukkojen asemesta. Enclosure on rakkaudella tehty harrastus- tai faniprojekti, ja se on saatavilla ilmaiseksi. Minä viehätyin alun perin sen asetelmasta, jossa huijari-meediopariskunta saa kutsun arktiselle asemalle, jossa kummittelee.
Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards (1987)

Sierra On-Linen legendaarinen Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards on ensimmäisiä graafisia seikkailupelejä, joissa omaa hahmoa pystyy liikuttamaan pelimaailmassa reaaliajassa mutta muut käskyt kirjoitetaan vielä tekstiparseriin. Peli on kiinnostava myös uudelleen tehtyjen versioidensa takia. VGA-versiossa vuodelta 1991 grafiikka ja äänet nousevat arkaaiselta tasolta ysäritasolle ja vuoden 2013 versiossa silmää ja korvaa hyväilevälle HD-tasolle. Pelasin nämä kolme eri versiota yhteen pötköön ja ajattelin pureutua pelin taustoihin ja eri versioihin Samoojassa, vaikka pelistä on tähän mennessä varmasti sanottu jo kaikki mahdollinen ja sen maine on suuri.
The Procession to Calvary (2020)

2020 ilmestynyt point-and-click-seikkailu The Procession to Calvary jatkaa Joe Richardsonin edellisen pelin, Four Last Thingsin, jalanjäljissä. Se sijoittuu samaan tai ainakin samankaltaiseen renessanssiajan maalauksista leikeltyyn ja sommiteltuun maailmaan, mutta päähenkilö on vaihtunut ja samalla tätä eteenpäin ajava voima. Nyt pelaaja ohjaa naissoturia, joka käyttää uskonsotaa verukkeena omalle murhanhimolleen, ja kristinusko saa samalla julman karnevalistista kyytiä. The Procession to Calvary on matka kristinuskon pimeälle puolelle ja sen hämärille laitamille.
Adam Wolfe Complete Edition (2016)

2016 ilmestynyt synkkätunnelmainen hidden-object-seikkailu Adam Wolfe erottuu etsimispelien valtavirrasta vakuuttavalla tavalla. Pelin nimihenkilö Adam Wolfe on mustaan nahkarotsiin pukeutunut yksityisetsivä, joka on erikoistunut paranormaaleihin tapauksiin. Hänen asenteensa on kuitenkin realistinen ja "tervejärkinen" – ei kuitenkaan varsinaisesti skeptinen, sillä hän pitää demoneitakin siinä määrin todellisina, että ampuu niitä. Adam on mieleenpainuva ja ristiriitainen hahmo, ja hänen neliosainen tarinansa on melko kompleksinen eikä todellakaan onnellinen. Peli onnistuu sulauttamaan etsimistehtävät osaksi tarinaa erittäin hyvin. Se on samaan aikaan radikaali ja kypsä.
The Secret of Monkey Island (1991)

Synkähkön The Longingin jälkeen kaipasin piristystä ja tartuin kevytmieliseen seikkailupeliklassikkoon The Secret of Monkey Island, jota olen pelannut aikoinaan Amigalla. Pelasin ensin pelin uuden version vuodelta 2009, The Secret of Monkey Island: Special Edition, ja sitten alkuperäisen Amiga-version vuodelta 1991 kokeakseni sen nykyperspektiivistä uudelleen. Pelin aivan ensimmäinen versio oli kuitenkin DOS-tietokoneille, ja tämä arkaainen elämys sisältyy vuoden 2009 Special Editioniin, jossa siihen voi vaihtaa lennosta. Tässä jutussa käsittelen ensisijaisesti Amiga-versiota ja vertaan sitä Special Editioniin. Peli ei ole suotta klassikko. Se pitää seikkailupelinä pintansa edelleen hyvin. Minulla ei ole mitään audiovisuaalisesti uudistunutta versiota vastaan, mutta yllättäen totesin vanhan version pelattavuudeltaan paremmaksi. Vastaan tässä postauksessa myös omasta puolestani kysymykseen, miten pelata Amiga-pelejä.
The Longing (2020)

2020 ilmestynyt The Longing on hidasta suunnittelua ja kärsivällisyyttä vaativa odottelupeli (idle game). Luolan kuningas on vaipunut 400 päivää kestävään uneen, ja palvelija Shade joutuu elelemään itsekseen ilman mitään ilmeistä tarkoitusta. Peli ilmestyi otollisesti juuri koronapandemian aikaan, ja ihmiset löysivät siitä tarttumapintaa omaan elämäntilanteeseensa. Shade elää aivan kuin karanteenissa! Hänellä ei ole pääsyä maan pinnalle, vai onko sittenkin? Pelaajan tehtävänä on tutkia laaja luolasto ja paljastaa sen salaisuudet. Minulla ei ole mitään The Longingia vastaan, mutta ei oikein mitään sen puolestakaan. Se on kuitenkin epäilemättä mieleenpainuva pelikokemus, sillä se on hitaudessaan aivan omaa luokkaansa.
Victorian Mysteries: The Yellow Room (2012)

Victorian Mysteries -pelitrilogian kolmas ja viimeinen osa, The Yellow Room, ilmestyi 2012. Se muistuttaa jo paljon nykyaikaisia hidden object -pelejä, joissa etsimisnäkymät ovat tehneet tilaa seikkailupelimäisille tavaraluettelotehtäville ja pulmapelejä edustaville minitehtäville. Peli perustuu Gaston Leroux'n 1907 ilmestyneeseen suljetun huoneen arvoitukseen Le mystère de la chambre jaune (suomeksi Keltaisen huoneen salaisuus). The Yellow Room onnistuu alkuperäisen tarinan kertomisessa edeltäjiään paremmin. Pelaaja toimii mestarisalapoliisi Rouletabillen avustajana, Sainclairina, joka on myös kirjan kertoja.
Victorian Mysteries: Woman in White (2010)

Victorian Mysteries -pelisajan toinen, 2010 ilmestynyt osa Woman in White laajentaa sarjaa pelkistä etsimisnäkymistä ja mekaanisista minipeleistä kohti täysveristä seikkailupeliä. Nyt ote on tarinallinen ja tavaraluettelo aidosti monipaikkainen. Myös tämä peli perustuu Wilkie Collinsin samannimiseen kirjaan. Nyt ei etsitä syyllistä varkauteen, vaan paljastetaan valkopukuisen naisen mysteeri kaikessa monipolvisuudessaan. Pelikokemukseni jäi melko valjuksi. Viktoriaaninen miljöö ei herättänyt ihastusta ja etsimisnäkymätkin olivat turhan helppoja. Audiovisuaalisesti sarjan toinen osa on kuitenkin ensimmäistä laadukkaampi.
The Sexy Brutale (2017)

2017 ilmestynyt pulmapeli-seikkailu The Sexy Brutale on audiovisuaalinen pamaus vailla vertaa. 1920-luvun fantasiakartanoon sijoittuva murhamysteeri vei minut mennessään, vaikkakin takellellen. Pelaajan ohjaama hahmo, pappi Lafcadio herää samaan painajaiseen yhä uudelleen, aina samaan lauantaihin, kun markiisi on kutsunut ystävänsä koolle. Hänen on selvitettävä, mitä kartanossa oikein on tekeillä ja kuinka aikasilmukka voisi olla murrettavissa. Vaikka oman toiminnan ajoittaminen tarkasti on pelissä oleellista, kartanon perusteellinen tutkiminen ja vieraiden ja palveluskunnan vakoileminen ottaa oman aikansa. Pelin sympaattinen grafiikka tekee kauhusta ja pimeästä okkultismista harmittoman tuntuista, ja sen svengaava musiikki pitää yllä reipasta mielentilaa.
Hero of the Kingdom III (2018)

Jatkoin samalla roolipeli-seikkailulinjalla ja pelasin Hero of the Kingdom -sarjan kolmannen osan. Roolipeliominaisuudet ovat vahvistuneet entisestään ja samalla pelistä on tullut aiempia osia mekaanisempi. Metsästys-keräilyn lisäksi siinä on vahva painotus oman hahmon ominaisuuksien kehittämisessä. Hero of the Kingdom III:n tarina on sijoitettu oleellisesti välinäytöksiin, joissa ei ole vuorovaikutusta. Oma hahmo näkee näkyjä aiemmin tapahtuneesta samaan aikaan, kun hän häärii täyttä höyryä reaaliaikaisessa pelimaailmassa. Luonnonvarat uusiutuvat tiuhaan tahtiin eikä niiden loppumisesta ollut vaaraa.
Seuraa
Peliarkisto
Mitä, kuka?
Julius Smed, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuukuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.
Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja
Uusimpia lokikirjassa
Top-10
Blogin arvio asteikolla 100
- Valhalla and the Lord of Infinity (94)
- Neuromancer (92)
- Samorost 3 (90)
- The Secret of Monkey Island (88)
- This War of Mine (86)
- Technobabylon (84)
- Shadowrun Hong Kong (84)
- The Sexy Brutale (83)
- The Last Door – Collector's Edition (82)
- Always Sometimes Monsters (81)
Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.
Pelialustana
- Lenovo Legion T5 26AMR5 - AMD Ryzen 5 5600G - NVIDIA GeForce RTX 3060 12 Gt - Windows 11
- Apple Mac Mini M2 Pro - macOS Sequoia
- Retro Games The A500 Mini
- VICE-emulaattorit
- Satunnaisemmin myös muut emulaattorit