2016 ilmestynyt synkkätunnelmainen hidden-object-seikkailu Adam Wolfe erottuu etsimispelien valtavirrasta vakuuttavalla tavalla. Pelin nimihenkilö Adam Wolfe on mustaan nahkarotsiin pukeutunut yksityisetsivä, joka on erikoistunut paranormaaleihin tapauksiin. Hänen asenteensa on kuitenkin realistinen ja "tervejärkinen" – ei kuitenkaan varsinaisesti skeptinen, sillä hän pitää demoneitakin siinä määrin todellisina, että ampuu niitä. Adam on mieleenpainuva ja ristiriitainen hahmo, ja hänen neliosainen tarinansa on melko kompleksinen eikä todellakaan onnellinen. Peli onnistuu sulauttamaan etsimistehtävät osaksi tarinaa erittäin hyvin. Se on samaan aikaan radikaali ja kypsä.

Adam Wolfen on tehnyt serbialainen pelistudio Mad Head Games. Vuodesta 2011 alkaen he ovat tehneet koko joukon hidden object -pelejä, mutta siirtyneet sittemmin 3D-toimintapeleihin. Itse en välitä jälkimmäisistä, joten näen kehityksen hieman negatiivisessa valossa. Pelistudio pitää suunnanmuutosta niin isona, että ennen vuotta 2020 ilmestyneet pelit on sysätty sivuston legacy-osastolle, jotta ne nähtäisiin erillään nykytilanteesta. Steamin pelikohtaisella keskustelufoorumilla on huudeltu Adam Wolfe kakkosen perään ja pelin tekijät ovat siihen jopa vastanneet, mutta jatkoa ei ole tullut eikä varmaan koskaan tulekaan. Sanoisin, että se on harmi.

Painia kohtalon ja kuoleman kanssa

Adam Wolfe sijoittuu 2000-luvun vaihtoehtoiseen San Franciscoon. Adam on yksityisetsiväksi ryhtynyt entinen poliisi, noin kolmikymppinen mies. Hän on erikoistunut rikoksiin ja mysteereihin, joiden takana on jotain arkijärjen ylittävää, siis selittämätöntä. Adam suhtautuu magiikkaan ja poltergeist-ilmiöihin toisaalta hämmästellen, toisaalta sopeutuen kuin todellisuuteen. Ensijärkytys muuttuu pian mitään pelkäämättömäksi toiminnallisuudeksi.

Adamia ajaa eteenpäin hänen kaksi vuotta aiemmin kadonnut pikkusiskonsa Allie. Hän näkee tästä aina samaa unta ja on vakuuttunut, että eteen tulevat keissit vievät häntä yhä lähemmäksi Allien löytymistä. Näin todella tapahtuukin, sillä irralliselta vaikuttavat tapaukset liittyvät ihmeellisesti yhteen: ratkaistuaan yhden tapauksen Adam saa johtolangan toiseen. Adamin elämässä tuntuu johdatus olevan läsnä, vaikka hän itse sitkeästi taistelee kohtaloa vastaan. Pelatessa suhtauduin tarinaan vakavasti enkä epäillyt Adamin mielenterveyttä, mutta hieman huvittuneena totean nyt, että kaikki saattoi olla vain Adamin monipolvista harhaa. Joka tapauksessa matka oli kiinnostava.

Adam oli minulle omalla karulla tavallaan samastuttava hahmo. Hän on rohkea ja ennakkoluuloton, mutta syystä epäluuloinen ja selvästi epätoivoinen siskonsa takia. Adamin matka demonien maailmaan ja vuosisatoja vanhan salaseuran jäljille on hallusinatorinen mutta sisäisesti uskottava. Ihmisten haave ikuisesta elämästä on saanut karikatyyrisen hahmon tarinan "ajattomissa", jotka ovat ryhmänä repeytyneet rikki ja samalla päästäneet helvetin irti. Adam on liian heikko vastustaakseen heitä, mutta hän yrittää.

Adam on yksinäinen soturi, vaikka on hänellä sentään lohdullisesti kaksi luotettavaa ystävää: entinen työkaveri ja baarinpitäjä. Muut henkilöt ovat epäilyttäviä tai vihamielisiä tai sitten sivullisia, joita Adam joutuu manipuloimaan tai käyttämään hyväkseen. Pikkusisko on Adamille rakas ja Adam on rakas pikkusiskolleen, mutta juuri rakkaus osoittautuu turmiolliseksi.

Pelissä vieraillaan tunnetuissa paikoissa kuten Golden Gate -silta, Coit Tower ja Mojaven autiomaa. Adam ajelee ympäriinsä moottoripyörällään. Enimmäkseen pelissä kuitenkin toimitaan sisätiloissa tai ylipäänsä suljetuissa tiloissa.

Tehtävät palvelevat tarinaa

Adam Wolfe on hyvin tarinallinen hidden object -peli. Se käyttää tarinan kertomiseen niin seikkailupelimäistä tavaraluetteloa kuin erilaisia etsimis- ja pulmatehtäviäkin. Pelissä on minäkertoja. Se on totinen ja melko lakoninen Adamin ääni, ei vähäisimmässäkään määrin makea. Adam Wolfea voi mielestäni sanoa noir-tyyliseksi peliksi niin tunnelmaltaan, ympäristöltään kuin tarinaltaankin.

Pääasiallisesti näkökulma on ensimmäisen persoonan. Tavaraluettelotehtävät sijoittuvat tähän näkökulmaan. Pelissä ei liikuteta varsinaisesti omaa hahmoa, vaan grafiikka koostuu melko staattisista taustakuvista. Ensimmäisen persoonan näkökulman katkaisevat aika ajoin sarjakuvamaiset välianimaatiot, jotka voivat sisältää etsimistehtäviä. Välianimaatioilla on tärkeä rooli tarinan edistäjinä. Pelissä on muitakin näkökulmia ja erilaisia näkymiä ja tehtävätyyppejä, mikä tekee kerronnasta dynaamisen tuntuisen.

Heti alussa saa tehdä tuttavuutta pelin action-ulottuvuuden kanssa, kun Adam ajaa takaa tuhopolttajaa. Adamilla on neljä tärkeää työkalua, joista yksi on kuudesti laukeava käsiase. Pelaaja pääsee vetämään asetta esiin ja tähtäämään sillä, mutta osaamisella ei ole oikeasti merkitystä. Adam ajautuu myös nyrkkitappeluihin ja muihin tiukkoihin paikkoihin, mutta niistäkään ei tarvitse ottaa paineita. Adam ei voi kuolla, eikä pelissä voi varsinaisesti epäonnistua.

Muut tärkeät työkalut pelissä ovat tarkkanäköisyys (intense focus), rannekelloon kätkeytyvä aikakone ja älypuhelin. Tarkkanäköisyys edustaa omaa tehtävätyyppiään, jossa pelaajan tulee tunnistaa, mikä ympäristössä on muuttunut tai vinksallaan. Tarkkanäköisyys edustaa rikospaikkatutkimusta. Maaginen rannekello taas näyttää Adamille menneitä tapahtumia, kun sen viisarit siirtää oikeaan kellonaikaan. Sen avulla Adam rekonstruoi rikostapahtumia. Älypuhelin sisältää muistiinpanot, tehtävälistan ja kartan. Kartan avulla siirrytään suoraan eri paikkoihin. Puhelimella myös soitetaan Adamin entiselle työkaverille poliisivoimissa, Marville. He tekevät yhteistyötä rikosten selvittämiseksi, ja Adam saa Marvilta korvaamatonta apua.

Helppoa mutta vaihtelevaa ja tasapainoista

Adam Wolfessa on kolme eri vaikeustasoa: helppo, tavallinen ja vaikea. Vaikeustasoa voi myös kustomoida mieleisekseen ottamalla käyttöön tai pois käytöstä yksittäisiä elementtejä. Pelasin itse helpolla vaikeustasolla, mutta en usko, että vaikeallakaan on oikeasti vaikeaa. Adam Wolfen vetovoima pelinä ei perustu haastavuuteen tehtävissä vaan tarinaan ja tyyliin. Annan arvoa myös tehtävätyyppien moninaisuudelle ja sille, miten ne on punottu osaksi tarinaa. Tavallaan tuntui kuin olisi lukenut interaktiivista tarinaa sen sijaan, että ratkoi pulmatehtäviä.

Etsimistehtävien muoto vaihtelee kiitettävästi. Perinteisiä sanalistan mukaan tehtäviä hakuja on vain muutama. Enemmän haetaan kuvasta Adamin tai jonkun toisen puheessa esiintyviä avainsanoja. Etsitään myös siluettien perusteella, josta rikostapahtumien rekonstruointi on hyvä sovellus.

Minipelin kaltaiset pulmatehtävät ovat hieman huonommin perusteltuja tarinan kannalta ja ne ovat sovituksia tyypillisistä etsimispelien minipeleistä kuten palapelit, kuvioiden tunnistamiset ja erilaiset lukkomekanismit. Minusta ne oli kuitenkin toteutettu tyylikkäästi osaksi kokonaisuutta. Vaikeudesta ei näissäkään tehtävissä voi puhua, ja helpolla vaikeusasteella minipelit voi ohittaa, mutta sitä minun ei koskaan tarvinnut tehdä.

Mitä tavaraluettelon käyttöön tulee, se oli varsin käytännöllistä ja selkeää. Siinä ei ollut mitään tajuntaa räjäyttävää, mutta minulla ei ollut mitään sujuvaa pelaamista vastaan. Olen ylipäänsä hyvin suopea Adam Wolfea kohtaan kokonaisuutena. Myös ääninäyttely, musiikki, ääniefektit ja grafiikka ovat ok, eivät tavallaan mitään mainitsemisen arvoista mutta tärkeä osa kokonaisuutta.

Käytin läpipeluuseen reilun kuusituntisen.

Loppuarvio

Adam Wolfe onnistui vangitsemaan minut spiraalimaisesti yhä syvemmälle vievään vaihtoehtoiseen todellisuuteensa. Pelissä on tunnelmaa ja tyyliä, tarina on vakava vaikka uskomaton ja se tuntuu kertovan enemmän kuin etsimispelit yleensä. Tehtävät ja tehtävätyypit ovat moninaiset ja ne palvelevat hyvin tarinaa. Kaikki oli helppoa ja sujuvaa. Pelaamisen sijaan tunsin pikemminkin lukevani interaktiivista tarinaa. Adam Wolfessa on sitä jotain. Annan pelikokemukselleni kokonaisarvosanaksi 73 pistettä sadasta.

Saatavuus

Adam Wolfe on saatavilla alustoille Windows, macOS, Android ja iOS. Aina se ei ole saatavilla aivan kokonaisuudessaan, vaan esimerkiksi kahdessa kaksi jaksoa käsittävässä osassa kuten Big Fish Gamesissa. Pelissä on kaikkiaan neljä jaksoa ja ensimmäinen niistä on saatavilla myös erikseen esimerkiksi Steamistä. Itselläni on Complete Edition eli kaikki jaksot 1–4 Indiegalan kautta.

Peli tekijöiltä: Mad Head Games