The Secret of Monkey Island (1991)
Synkähkön The Longingin jälkeen kaipasin piristystä ja tartuin kevytmieliseen seikkailupeliklassikkoon The Secret of Monkey Island, jota olen pelannut aikoinaan Amigalla. Pelasin ensin pelin uuden version vuodelta 2009, The Secret of Monkey Island: Special Edition, ja sitten alkuperäisen Amiga-version vuodelta 1991 kokeakseni sen nykyperspektiivistä uudelleen. Pelin aivan ensimmäinen versio oli kuitenkin DOS-tietokoneille, ja tämä arkaainen elämys sisältyy vuoden 2009 Special Editioniin, jossa siihen voi vaihtaa lennosta. Tässä jutussa käsittelen ensisijaisesti Amiga-versiota ja vertaan sitä Special Editioniin. Peli ei ole suotta klassikko. Se pitää seikkailupelinä pintansa edelleen hyvin. Minulla ei ole mitään audiovisuaalisesti uudistunutta versiota vastaan, mutta yllättäen totesin vanhan version pelattavuudeltaan paremmaksi. Vastaan tässä postauksessa myös omasta puolestani kysymykseen, miten pelata Amiga-pelejä.
It Came from the Desert (1989)
Toimintaseikkailu It Came from the Desert vuodelta 1989 tarjoaa paitsi retrokokemuksen Amiga-peleistä myös aikamatkan 1950-luvun tieteiskauhujen maailmaan. Pieneen Lizard Breathin kaupunkiin Kaliforniassa jysähtää radioaktiivinen meteoriitti, joka saa paikalliset muurahaiset mutatoitumaan. Kraatteria tutkimaan tullut geologi, jota pelaaja ohjaa, tunnistaa vaaran, mutta häntä ei oteta todesta. Geologista kehkeytyykin varsinainen toimintasankari, jonka missiona on kerätä todisteita jättiläismuurahaisista ja taistella niitä vastaan. Pelissä on jännä tunnelma ja ainekset kulttiklassikoksi, mutta myös turhan kiire siitä nauttimiseen, sillä se on reaaliaikainen. It Came from the Desertiä voi pelata paitsi aidolla Amigalla ja emulaattoreilla myös nykyaikaisella Windows-koneella, sillä se sisältyy Cinemaware Anthology Collectioniin.
The A500 Mini (2022)
Aiemmin tänä vuonna ilmestynyt minikokoinen Amiga 500 -replika vastasi pitkäaikaiseen kaipuuseeni pelata vanhoja Amiga-pelejä. Nykyaikaisilla tietokoneilla toimivia emulaattoreita on toki olemassa, mutta olen kokenut niiden käytön toivottoman vaikeaksi. A500 Mini sen sijaan lupasi plug and playtä. Heinäkuussa sain omani ja nyt parin kuukauden kokemuksen jälkeen rohkenen kertoa oman arvioni ja muutaman vinkin konsolin hankintaa harkitseville. Amiga-pelien esittelyn jätän vielä tuonnemmaksi.
Valhalla and the Lord of Infinity (2002)
1990-luvun puolenvälin tienoilla Amiga-tietokoneelle ilmestynyt Valhalla-seikkailupelisarja on eräänlainen kulttiklassikko. Se on todellinen helmi ja kaiken lisäksi vaikeasti löydettävissä, vaikka se onkin saatavilla myös nykyaikaisille Windows-tietokoneille. Sarjassa käytetään aivan omanlaistaan, tavaroiden muuntumiseen perustuvaa pelimekaniikkaa. Pelin maailma grafiikkoineen on viehättävän naivistinen, ja ääninäyttely on suorastaan legendaarista.
Seuraa
Peliarkisto
Mitä, kuka?
Julius Smed, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuukuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.
Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja
Uusimpia lokikirjassa
Top-10
Blogin arvio asteikolla 100
- Valhalla and the Lord of Infinity (94)
- Neuromancer (92)
- Samorost 3 (90)
- The Secret of Monkey Island (88)
- This War of Mine (86)
- Technobabylon (84)
- Shadowrun Hong Kong (84)
- The Sexy Brutale (83)
- The Last Door – Collector's Edition (82)
- Always Sometimes Monsters (81)
Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.
Pelialustana
- Lenovo Legion T5 26AMR5 - AMD Ryzen 5 5600G - NVIDIA GeForce RTX 3060 12 Gt - Windows 11
- Apple Mac Mini M2 Pro - macOS Sequoia
- Retro Games The A500 Mini
- VICE-emulaattorit
- Satunnaisemmin myös muut emulaattorit