Huhtikuussa 2014 ilmestynyt The Samaritan Paradox on 1980-luvun Ruotsiin sijoittuva, yhteiskunnallis-moraalista teemaa käsittelevä seikkailupeli, joka on toteutettu retrotyyliin. Se on ruotsalaisen Faravid Interactiven ensimmäinen tuotanto ja sellaiseksi hyvin kunnianhimoinen ja laaja. Sitä kuitenkin vaivaa laadullinen epätasaisuus sekä tehtävissä, käsikirjoituksessa että audiovisuaalisessa toteutuksessa.

Faravid Interactiven takana oleva Petter Ljungkvist toteutti The Samaritan Paradoxin lähes kokonaan yksin, ja sille on annettava ilman muuta tunnustusta. Peli on tehty AGS-pelinkehitysohjelmistolla. Pelin musiikkia hän ei ole tehnyt ja ääninäyttelijäkaarti tuo oman lisänsä kokonaisuuteen.

Kätketyn käsikirjoituksen metsästys

Göteborgissa asuva Ord Salomon valmistelee väitöskirjaa aiheesta "Koodit kaunokirjallisuudessa". Prosessin aikana hän on mökkiytynyt hämärään huoneistoonsa ja menettänyt inspiraationsakin. Ystävä Magnus koettaa piristää häntä ja on antanut miehen luettavaksi dekkarin. Vaikka Ord on pitänyt kirjailijasta kriittisenä journalistina, hän on ennakkoluuloinen kirjan suhteen. Hän kuitenkin vilkaisee sitä, eikä ehdi ensimmäistä sivua pidemmälle kun jo tunnistaa kirjan ISBN-numerossa piilevän salaisen viestin. Se on osoitettu kirjailijan tyttärelle Saralle. Ei kuulosta ihan terveeltä, mutta täysjärkinen juttu The Samaritan Paradox kuitenkin on.

Ord ottaa yhteyttä Saraan ja seikkailu voi alkaa. Saran isä, journalisti-kirjailija Jonatan Bergwall on väitetysti tehnyt itsemurhan. Saran ratkaistavaksi hän on jättänyt arvoituksen, jonka takana tämän perintö on. Tytär on kuitenkin haluton tarttumaan haasteeseen ja hän luovuttaa sen kokonaan Ordin ratkaistavaksi. Alkaa kätketyn mysteeri-käsikirjoituksen jahti, jonka aikana paljastuu paitsi laajamuotoinen laiton asekauppa, myös perheen sisäisiä, järkyttäviä salaisuuksia.

Kirjailijan perillinen Sara antaa ikävän mutta kiehtovan tehtävän Ordille.

Asekauppakuvio antaa pelille yhteiskunnallisen sävyn kommentoidessaan suoraan Ruotsin laajaa asevientiä. Pelissä siihen sekoittuu moraalinen tematiikka erityisesti, kun aseita myydään kyseenalaisiin diktatuureihin. Tarinaan on sekoitettu myös uskonnollista korruptiota.

Ord toimittaa tietoja asekaupasta Jörgenille, edesmenneen Bergwallin journalistikaverille.

Vuoroin todessa, vuoroin fiktiossa

Pelin näkökulma-asetelma on mielenkiintoinen. Päähahmo, koodinmurtaja Ord Salomonin lisäksi ja hänen kauttaan ohjataan fiktiivisen käsikirjoituksen päähenkilöä. Pelin kuluessa on tarkoitus löytää Bergwallin kolmiosainen käsikirjoitus. Aina yhden osan löydyttyä Ord voi lukea materiaalin ja tämä vie pelaajan fiktiivisen tarinan sisään. Tarina koskee nuorta haaksirikkoutunutta naista, joka ei muista, kuka hän on, eikä tiedä, missä hän on. Tyttö päätyy haastamaan lohikäärmeen sekä lopettamaan eräässä kylässä valtaa pitävän, näivettävän uskonnollisen kultin.

Ord lukee käsikirjoitusta huoneistossaan, ja samalla pelaaja siirtyy sen fiktiiviseen maailmaan.

Vaikka käsikirjoituksen tarina resonoi Ordin paljastamien "reaalimaailman" taustojen ja Saran osan kanssa, koin sadunkaltaisen käsikirjoituksen oudoksi ja sopimattomaksi. Kuinka kuuluisa dekkarikirjailija ja journalisti olisi kirjoittanut jotain niin kliseistä ja kehnoa? Satuosuudet voivat olla pelintekijän kommenttia kunnioittamilleen fantasiapeliklassikoille, mutta tässä yhteiskunnallissävytteisessä mysteeritarinassa ne tuntuivat todella epäuskottavilta. Hän on itse kuvannut The Samaritan Paradoxia yhdistelmäksi Stieg Larsson -dekkaria ja Grimmin satua. Huono yhdistelmä, sanon minä.

Pelin toinen ohjattava hahmo, satumaailman Freja, kohtaa lohikäärmeen. Minun pelikokemuksessani tämä pilasi kaiken.

Audiovisuaalinen maailma

80-luvun miljööt olivat kivoja ja enimmäkseen The Samaritan Paradox oli ilo silmälle. Erilaisia paikkoja on kaikkiaan yli 60. Puhuteltavia henkilöitä on yli 20, ja kaikilla on omat kasvokuvat. Musiikki loi tunnelmaa ja toimi hyvin. Ääninäyttely oli epätasaista. Varsinkin naisäänet olivat harrastelijamaisia, vaisuja ja kuin väärään aikaan eksyneitä. Minua harmitti, että puhetta ei ollut saatavilla ruotsinkielisenä; se olisi lisännyt autenttisuutta ja voinut nostaa pelin tasoa.

Muodikkaassa taidegalleriassa. Alhaalla pelin tavaraluettelo, jota käytetään perinteiseen tapaan klikkaamalla ensin tavaraa ja sitten käytön kohdetta. Myös muutamia tavaraluettelon sisäisiä tavaroiden yhdistämisiä sisältyy tehtäviin.

Pelattavuus ja vaikeustaso

The Samaritan Paradoxissa on perustason AGS-seikkailupelin käyttöliittymä ja toiminnallisuus. Klikattavia kohtia sisältävien paikkanäkymien lisäksi on tavaraluettelo ja muistikirja. Muistikirja toimii myös aiheluettelona keskusteluissa.

Lisäksi pelissä soitetaan puhelimella, mikä oli ihan kiva lisäulottuvuus. Siihen sisältyvä sisällöllinen ja pelin juonta edistävä potentiaali jäi kuitenkin vähälle käytölle.

Muutamissa kohdin peli vaatii nopeaa reaaliaikaista toimintaa.

Juutuin juonessa muutamia kertoja, ja tehtävien kanssa olin todella vaikeuksissa. Osa tehtävistä oli ihan hyviä ja linjassa Ordin koodinmurtajakykyjen kanssa, mutta sanoisin, että vaikeuden takana ei niinkään ollut haastavuus kuin huono pelisuunnittelu. Toivottavasti Ljungqvist ottaa oppia pelin saamasta palautteesta. Odotan kyllä hänen seuraavaa mahdollista peliään mielenkiinnolla, sillä The Samaritan Paradoxin näkökulma, miljöö ja aihe ovat tuoreita ja vakavasti otettavuudessaan tervetulleita seikkailupeligenreen.

Loppuarvio

Pelin tarina parani loppua kohti. Se oli monivaiheinen ja lopulta yllättävä. Kaikesta epätasaisuudesta huolimatta pidän The Samaritan Paradoxia kiinnostavana seikkailupelinä. Aikuinen tematiikka ja 80-luvun ruotsalaismiljöö tarjoavat omanlaisensa indiepelikokemuksen, jolle annan yleisarvioksi 64 pistettä sadasta.

Saatavuus

The Samaritan Paradox on saatavilla Windows- ja Linux-käyttöjärjestelmille. Ilmestymistä Androidille ja iOS:ille on luvattu, mutta sitä ei ole toistaiseksi tapahtunut. Itse tein onnistuneen CrossOver-muunnoksen Windows-versiosta, jota pelasin Macilla.

Peli tekijöiltä: Faravid InteractivePetter Ljungqvist