1998 ilmestynyt Sanitarium on yksi erikoisimmista pelimatkoista, joita olen kokenut. Se on, jos ei nyt ihan kauhuklassikko, niin ainakin kulttimaineessa kaikessa outoudessaan. Valitettavasti aika ei tee sille enää oikeutta. Nykyvalossa pahiten kärsii pelin grafiikka ja äänimaailma. Tarinan kulku on kuitenkin yhä yllättävä ja sen tarjoama kokemus tuore.

Kunnianhimoisen Sanitariumin on tehnyt amerikkalainen DreamForge Intertainment, joka tuotti useita menestyksekkäitä pelejä ennen sulkemistaan 2001.

Miksi Max on räjähtävällä hullujenhuoneella? Sieltä on päästävä pois, mutta Sanitariumissa siirtymät eivät tapahdu arkijärjen puitteissa.

Fantastinen kauhumatka

Kuvaisin Sanitariumia ennen kaikkea matkaksi. Niin tuntuu hieman oudolta sanoa point-and-click-seikkailupelistä, joka perustuu paikoille ja niiden tutkimiselle ja jossa oman hahmon päämääränä on lähinnä vapautua painajaisestaan. Sanitariumin matka käydään päähahmo Maxin sisimmässä. Se sijoittuu unen ja valveen rajamaille, tajuissaan olon ja tajuttomuuden, mielenvikaisuuden ja eloonjäämistaistelun välimaastoon. Se on kauhutrilleri, jossa kaiken takana oleva mysteeri paljastuu vähitellen. Pelin fantasiamaailma on vahvasti symbolinen tai ainakin muuntunut sillä tavoin kuin unet ovat.

Lapset ovat Sanitariumissa toistuva teema, joka hakee selitystään. Tämän kylän lapset ovat kauhistuttavan epämuodostuneita. Missä kaikki aikuiset ovat? Pelissä käydään paljon listamaisia keskusteluja. Aiheet eivät ole valintoja sinänsä, mutta joskus eteneminen edellyttää tiettyjen aiheiden läpi käymistä tiettyjen henkilöiden kanssa.

Sanitarium on painajaismainen ja vastenmielisiä elementtejä täynnä. Kuolemaa, ruumiin eritteitä ja epämuodostumia voi pitää kauhukliseinä, mutta minusta ne eivät tuntuneet siltä, sillä kokonaisuudessa ja graafisesti niitä käytetään mielikuvituksekkaasti. Erikoista Sanitariumissa on oman hahmon metamorfoottisuus. Max voi ottaa useita hahmoja. Lopussa hahmon vaihtamisesta tulee jopa erityinen mekaniikka, jonka avulla luku ratkaistaan.

Ajan hammas on purrut

Aika Sanitariumissa todellakin näkyy, mutta missäpä pelissä se ei näkyisi? 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa ilmestyneet pelit kärsivät mielestäni erityisesti, koska silloin vallitseva multimediainnostus laittoi seikkailupelit "sekaisin". Elokuvalliset jaksot, 3D-grafiikka, tekstuurit ja pyrkimys käyttää ääntä täysimuotoisesti osoittivat kohti valokuvamaista realistisuutta, mutta koneiden tekniset resurssit eivät olleet riittävällä tasolla ja siksi tulos on suttuinen, jos ei suorastaan karkea. Sanitariumin grafiikka ei ole 3D:tä, mutta rima on asetettu todella korkealle.

Tässä sokkelossa on navigoitava monella tasolla. Kömpelön ohjauksen takia se ei ollut mukava haaste. Oma hahmo on kivinen jumala, mutta samalla tavoin orgaanisemmat ilmentymät liikkuivat kuin olisi ohjannut etänä tyhjää haarniskaa.

Uudistushalu iski ikävin seurauksin myös seikkailupelien ohjattavuuteen ja tavaraluettelon käyttöön, ja tätä ajatellen ei ole ollenkaan yllättävää, miksi seikkailupelit genrenä menettivät asemaansa. Sanitariumissa turhauduin oman hahmon ohjattavuuteen, enkä missään vaiheessa sopeutunut siihen. Kankeus, nykiminen ja holtiton minne sattuu meneminen itse asiassa jopa kulminoituivat pelin lopussa, jossa onnistuminen oli aikaan sidottua. Hiiren painikkeet ovat kummallisesti nurin päin, enkä oppinut sitäkään millään, joskin lakkasin tuskastumasta sen takia, olihan kyse pääasiassa omasta joustamattomuudestani.

Tavaraluettelon käyttö ei ole Sanitariumissa mitenkään ihmeellistä. Se palvelee tarinan etenemistä suoraan. Pelissä on myös muita, ympäristön manipuloimiseen liittyviä tehtäviä, joista osa on aikaan sidottua konkreettista toimintaa. Vaikeaksi Sanitariumia ei voi sanoa, mutta turvauduin kyllä läpipeluuohjeisiin muutamia kertoja, lähinnä laiskuuttani. Kaikki ratkaisun avaimet kyllä löytyvät ympäristöstä tai ainakin kokeilemalla. Vaikka pelissä voi niin sanotusti kuolla, yrittää saa aina uudelleen.

Sanitariumissa on erilaisia ratkaistavia mekanismeja, jotka avaavat tai käynnistävät jotain isommassa pelimaailmassa.

Loppuarvio

Jännitys ja paljastuminen kietoutuvat Sanitariumissa yhteen. Se on yllättävä, psykologisesti (ehkä hieman pseudopsykologisesti) mielenkiintoinen kauhukertomus. Peli on rohkea ja sisällöllisesti riskaabeli, valtavirtaan tuskin sopiva, mutta täyttää kuitenkin korkeat laatukriteerit. Se on myös laaja.

Annan Sanitariumille yleisarvosanaksi 73 pistettä sadasta.

Saatavuus

Sanitarium on saatavilla Windows-tietokoneille alkuperäistä vastaavassa muodossa. 2015 se on portattu myös iOS- ja Android-laitteille, joilla kokemus ohjattavuudesta voi olla toinen.

Peli tekijöiltä: DreamForge Intertainment