DreamBreak

Dreambreak

Heinäkuun loppupuolella 2016 ilmestynyt DreamBreak on dystopia tulevaisuuden Neuvostoliitosta, vaihtoehtoista historiaa siis. Se on venäläisen pelistudion tekemä, ja koin kiusausta tulkita sitä heijastukseksi nykypäivästä. 90-luvun alkupuolella ilmestynyt elokuvamainen tasohyppelypeli Flashback on sen ilmeinen inspiraation lähde. DreamBreak on saanut jokseenkin ristiriitaisia arvioita. Pelinä se on hieman raakile, mutta jos bugeja ei oteta huomioon, oma pelikokemukseni ei ollut ollenkaan huono.

Aist-pelistudiosta en löytänyt juuri mitään tietoa. Oletan, että DreamBreak on heidän ensimmäinen, ainakin ensimmäinen kaupallinen pelinsä. Pelillä ei ole vielä omia sivujakaan ja linkitän tässä pelin nimen Steamin sivulle. Se on kuitenkin saatavilla myös muista lähteistä.

Totuus rakoilee

Pelaaja tipautetaan erään "Matti Mitättömän" rooliin. Vaikuttaa, että edessä on tavallinen työvuoro baarin siivoojana ja monitoimimiehenä, mutta tapahtuukin jotain merkillistä. Baarin ulkomainen asiakas jättää jälkeensä viestin ja tulee murhatuksi saman tien poistuessaan kadulle. Tapausta ei voi tietenkään jättää sikseen, vaan oma hahmo ryhtyy ottamaan asiasta selvää.

Dreambreak: courier

Baarin edustalla. Pelimaailmassa oranssilla väritetyt tai reunustetut kohteet ovat interaktiivisia, tässä ovi, maassa makaava mies ja poistumistie oikealla. Oikealla ylhäällä näkyy tavaraluettelo, joka ei koskaan kasva suureksi.

Samaan aikaan kaupungin videotauluilla maan johtaja vakuuttelee, että kaikki on hyvin, mutta hakkerit ovat sujauttaneet tämän repliikkien väliin toden valheiden takana. Asiat ovat juuri päinvastoin kuin mitä johtaja vakuuttelee! Pitkin pelimaailmaa voi löytää lehtisiä, joissa niin kutsutut patriootit kutsuvat kansaa vallankumoukseen.

Hyvää oldschool-meninkiä

DreamBreak on toimintavetoinen seikkailupeli. Siinä on hämmästyttävän monia erilaisia toimintajaksoja, joita seikkailupelin juoni ympäristön tutkimisine ja tavaroiden käyttämisineen pitää koossa. Mahtuupa mukaan muutama minipelikin. Tasohyppely on luonteva osa kokonaisuutta. Pelikokemus oli hereillä pitävä ja vaihteleva. Toimintajaksot ovat retrohenkisiä ja yhtä aikaa näennäisen ja todellisen kömpelöitä, mutta minua hienostuneisuuden puute ei haitannut. Tulin viihdytetyksi.

DreamBreak: action

Retroammuskelua. Pelissä on monenlaista toimintaa, tässä absurdeimmasta päästä. Käytin pelaamiseen sekä näppäimistöä että hiirtä.

Pelin pikseligrafiikka ansaitsee mielestäni erityistä kiitosta. Tätä kyberpunk-maailmaa kuvaa ränsistyneisyyden lisäksi tietty orgaanisuus. Ympäristö on värikäs, mutta pehmeällä tavalla. Vertikaalisuus ja maailman rakentuminen taso tasolta on toteutettu kiinnostavasti. Pelin puolituntinen soundtrack sopii hyvin grafiikkaan ja on isossa osassa. Se ei jää taustalle, mutta toisaalta se ei myöskään vie huomiota itse pelaamiselta tai grafiikalta. Lyhyeksi peliksi musiikkia on yllättävänkin monipuolisesti.

DreamBreak: hotel

Tasojen ja tilojen graafista sommittelua. Läpileikkaus hotellista.

Isoja kysymyksiä vailla perustaa

Vaikka pelimaailma – kyberpunk-Neuvostoliitto – lupaa paljon, tarina on DreamBreakin heikoin lenkki. Oman hahmon käytös ei ole mitenkään perusteltu. Hän muitta mutkitta omaksuu patrioottien hänelle pakottaman roolin ja riskeeraa henkensä sen vuoksi. (Peli tarjoaa kyllä sinänsä kuolemattomuuden.) Voiko pelin nimi "Unelmakatko" tarkoittaa vain tylsistyneen miehen päiväunta?

DreamBreak: patriots

Pelimaailmasta löytyvissä lentolehtisissä oleva teksti tarkentuu pikkuhiljaa.

Tekemättä juonipaljastuksia en voi mennä pidemmälle mitä pelin teemaan tulee. Heränneitä kysymyksiä kuitenkin on niin sanotun isänmaallisuuden näyttäytyminen kasvottoman hallinnon vaihtoehtona ja mikä ohjaa suurvaltoja, jos eivät ihmiset.

Loppuarvio

Mielestäni DreamBreak on audiovisuaalisesti ja toiminnallisesti tasapainoinen ja viihdyttävä kokonaisuus. Tarinapuoli kuitenkin ontuu. Oman hahmon psykologia pitäisi olla paremmin perusteltu ja patriootitkin kaipaisivat syventämistä. Toiminta vie tilan seikkailupeliltä, mutta vahvempi tarina tekisi varmasti myös enemmän kunniaa vanhoille peleille.

Annan DreamBreakille yleisarvioksi 67 pistettä sadasta.

Saatavuus

DreamBreak on saatavilla Windows- ja Mac OS X -tietokoneille. Mekaniikka viittasi kuitenkin vahvasti kosketusnäyttöihin, joten odottaisin mobiiliversioita ilmestyväksi ennen pitkää.

 Seuraa
  
 Peliarkisto
Mitä, kuka?

Julius S, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuu(suuri)kuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se, joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.

Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja

Top-10

(blogin arvio asteikolla 100)

  1. Valhalla and the Lord of Infinity (94)
  2. Neuromancer (92)
  3. Samorost 3 (90)
  4. This War of Mine (86)
  5. Technobabylon (84)
  6. Shadowrun Hong Kong (84)
  7. The Last Door – Collector's Edition (82)
  8. Always Sometimes Monsters (81)
  9. The Dream Machine (81)
  10. Gabriel Knight: Sins of the Fathers – 20th Anniversary Edition (80)

KAIKKI PELIT

Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.

Suositeltu pelimusiikki


Seuraavana pelijonossa
  • Lamplight City
  • Thimbleweed Park
  • Unavowed

Odotan valmistumista:

  • Foxtail
  • Kentucky Route Zero
  • Void & Meddler