Adam Wolfe Complete Edition (2016)

Adam Wolfe

2016 ilmestynyt synkkätunnelmainen hidden-object-seikkailu Adam Wolfe erottuu etsimispelien valtavirrasta vakuuttavalla tavalla. Pelin nimihenkilö Adam Wolfe on mustaan nahkarotsiin pukeutunut yksityisetsivä, joka on erikoistunut paranormaaleihin tapauksiin. Hänen asenteensa on kuitenkin realistinen ja "tervejärkinen" – ei kuitenkaan varsinaisesti skeptinen, sillä hän pitää demoneitakin siinä määrin todellisina, että ampuu niitä. Adam on mieleenpainuva ja ristiriitainen hahmo, ja hänen neliosainen tarinansa on melko kompleksinen eikä todellakaan onnellinen. Peli onnistuu sulauttamaan etsimistehtävät osaksi tarinaa erittäin hyvin. Se on samaan aikaan radikaali ja kypsä.

Koko juttu

Antiquarium (2023)

Antiquarium

Syyskuun puolivälissä 2023 ilmestynyt etsimispeli Antiquarium yhdistää mielenkiintoisesti old school -pelirakenteen ja tekoälyavusteisen grafiikan. Pelaaja pääsee töihin antiikkiliikkeeseen, jossa paitsi palvellaan asiakkaita myös etsitään kadonneita tai pikemminkin hajallaan olevia koriste-esineitä ja kuullaan viisauksia niiden takaa. Erilaisia tehtävätyyppejä on kuusi, ja ne toistuvat kaavamaisesti aina peräkkäin. Myös grafiikka toistaa aika paljon itseään, vai pitäisikö sanoa varioi paljon itseään, mutta se oli merkillisellä tavalla kiehtovaa. Tekoälyn tuottama epämääräisyys näyttäytyi minulle fantastisena ja sopivan haastavana.

Koko juttu

Victorian Mysteries: The Yellow Room (2012)

Victorian Mysteries: The Yellow Room

Victorian Mysteries -pelitrilogian kolmas ja viimeinen osa, The Yellow Room, ilmestyi 2012. Se muistuttaa jo paljon nykyaikaisia hidden object -pelejä, joissa etsimisnäkymät ovat tehneet tilaa seikkailupelimäisille tavaraluettelotehtäville ja pulmapelejä edustaville minitehtäville. Peli perustuu Gaston Leroux'n 1907 ilmestyneeseen suljetun huoneen arvoitukseen Le mystère de la chambre jaune (suomeksi Keltaisen huoneen salaisuus). The Yellow Room onnistuu alkuperäisen tarinan kertomisessa edeltäjiään paremmin. Pelaaja toimii mestarisalapoliisi Rouletabillen avustajana, Sainclairina, joka on myös kirjan kertoja.

Koko juttu

Victorian Mysteries: Woman in White (2010)

Victorian Mysteries: Woman in White

Victorian Mysteries -pelisajan toinen, 2010 ilmestynyt osa Woman in White laajentaa sarjaa pelkistä etsimisnäkymistä ja mekaanisista minipeleistä kohti täysveristä seikkailupeliä. Nyt ote on tarinallinen ja tavaraluettelo aidosti monipaikkainen. Myös tämä peli perustuu Wilkie Collinsin samannimiseen kirjaan. Nyt ei etsitä syyllistä varkauteen, vaan paljastetaan valkopukuisen naisen mysteeri kaikessa monipolvisuudessaan. Pelikokemukseni jäi melko valjuksi. Viktoriaaninen miljöö ei herättänyt ihastusta ja etsimisnäkymätkin olivat turhan helppoja. Audiovisuaalisesti sarjan toinen osa on kuitenkin ensimmäistä laadukkaampi.

Koko juttu

Mystery Masterpiece: The Moonstone (2009)

Mystery Masterpiece: The Moonstone

2009–2012 ilmestynyt Victorian Mysteries -pelitrilogia kulkee hidden object -kestosuosikkisarja Mystery Case Filesin jalanjäljissä. Omintakeisten taustatarinoiden sijaan The Moonstone, Woman in White ja The Yellow Room lainaavat kuitenkin kirjallisuudesta: Wilkie Collinsin ja Gaston Lerouxin uraauurtavista dekkariklassikoista. Kiinnostuin peleistä nimenomaan kirjasovituksina. Hidden object -, pulma- tai seikkailupeleinä niissä ei ole mekaniikaltaan mitään erityistä. Epäröin sanoa niitä mukiinmeneviksi, mutta pelattavia ja helppoja ne ovat kyllä, ja sekä itse pelien että tarinoiden historiallisuus vetosi minuun. Käsittelen tässä blogitekstissä peleistä ensimmäistä ja palaan kahteen muuhun jonkin ajan kuluttua omissa kirjoituksissaan.

Koko juttu

Hero of the Kingdom III (2018)

Hero of the Kingdom III

Jatkoin samalla roolipeli-seikkailulinjalla ja pelasin Hero of the Kingdom -sarjan kolmannen osan. Roolipeliominaisuudet ovat vahvistuneet entisestään ja samalla pelistä on tullut aiempia osia mekaanisempi. Metsästys-keräilyn lisäksi siinä on vahva painotus oman hahmon ominaisuuksien kehittämisessä. Hero of the Kingdom III:n tarina on sijoitettu oleellisesti välinäytöksiin, joissa ei ole vuorovaikutusta. Oma hahmo näkee näkyjä aiemmin tapahtuneesta samaan aikaan, kun hän häärii täyttä höyryä reaaliaikaisessa pelimaailmassa. Luonnonvarat uusiutuvat tiuhaan tahtiin eikä niiden loppumisesta ollut vaaraa.

Koko juttu

Hero of the Kingdom II (2015)

Hero of the Kingdom II

2015 ilmestynyt seikkailu-roolipeli Hero of the Kingdom II jatkaa sarjan pari vuotta aiemmin ilmestyneen ykkösosan jalanjäljissä. Aloitin sen pelaamiseen pikapuoliin ykkösosan läpipeluun jälkeen ja totesin pelin imun yhtä hyväksi, jos ei paremmaksikin. Kakkososassa kartta laajenee merille ja maan alle, ja grafiikka on noussut pykälää korkeammalle tasolle vaihtelevampine ympäristöineen ja henkilöpotretteineen. Mutta kaikki, mikä on hyväksi todettu, on säilytetty: luonnonantimien silmitön keruu, etsimistehtävät ja useat sivujuonet pääjuonen lisäksi. Tätä fantasiamaailman kolkkaa piinaavat merirosvot, jotka kaappailevat neitoja rannoilta, mukaan lukien oman hahmon pikkusisar. Hänen pelastamisekseen käännetään jokainen kivi, ja valtakunnan sankariksi päädytään siinä ohessa ikään kuin vahingossa – romanttisen kohtalonoikun kautta.

Koko juttu

Hero of the Kingdom (2012)

Hero of the Kingdom

Pienen slovakkistudion 2012 ilmestynyt Hero of the Kingdom oli minulle mieluisa löytö. Se on viehättävä ja helppo mutta koukuttava peli, joka sekoittaa tarinavetoiseen seikkailu-roolipeliin etsimistehtäviä. Nimen mukaisesti pelaajan kohtalona on kasvaa vaatimattomasta viljelijän pojasta valtakunnan sankariksi, kun pahikset ensin polttavat hänen kotitalonsa ja kaappaavat hänen isänsä. Vaikka pääjuonena on isän vapauttaminen ja sitten koko valtakunnan pelastaminen, ehtii oma hahmo hyvin harjoittaa metsästäjä-keräilijän elämää ja suorittaa useita pikkutehtäviä tarinan sivujuonteena. Kokonaisuudessaan pelimekaniikka toimi erinomaisesti ja klassinen fantasiamiljöö vetosi lapsekkaaseen mieleeni.

Koko juttu

Mystery Case Files: Shadow Lake (2012)

Mystery Case Files: Shadow Lake

2012 ilmestynyt Shadow Lake on viimeinen Adrian Woodsin ja Big Fish Gamesin sisäisen pelistudion toteuttama Mystery Case Files -pelisarjan osa. Sen jälkeen sarjaa ovat jatkaneet muut pelistudiot, vaikka brändi on yhä Big Fish Gamesin ja se julkaisee sitä. Aloitin Shadow Laken pelaamiseen melko lailla suoraan Escape from Ravenhurstin jälkeen, ja ensireaktioni oli, että se on ruma ja ankeahko. Tyylillisesti Shadow Lake on realistinen ja rakenteeltaan varsin yksinkertainen. Fantastisen Escape from Ravenhurstin jälkeen se ikään kuin palautti maan pinnalle, vaikka tarina onkin yliluonnollinen meedioineen ja kirottuine sarvineen. Minusta tuntuu kuin pelisuunnittelija Adrian Woodsista olisi lypsetty viimeiset pisarat ja sitten pujottauduttu aidan välistä. Ihan siisti peli kuitenkin on, hyvin kasuaali, eikä pelikokemukseni mitenkään surkea ollut.

Koko juttu

Mystery Case Files: Escape from Ravenhurst Collector's Edition (2011)

Mystery Case Files: Escape from Ravenhurst Collector's Edition

Mystery Case Files -pelisarjan kahdeksannessa ja samalla Ravenhurst-sarjan kolmannessa osassa Escape from Ravenhurst oma agenttihahmo palaa Ravenhurstin kartanoon, vaikka se on palanut poroksi. Kartanon herra, vampyyrimäinen psykopaatti Charles Dalimar on yhä voimissaan. Emma, Rose ja tämän kaksostytöt 1800-luvun lopulta ovat yhä miehen vankina, ja nyt Dalimar pumppaa paranormaalia energiaa myös muista kyläläisistä. Nyt sarjassa otetaan kaikki irti Charles Dalimarin hulluudesta. Paikoin sekä grafiikan että tehtävänannon irvokkuus sai minut voimaan jopa huonosti, mikä täytyy tulkita onnistumiseksi pelisuunnittelussa ja -toteutuksessa. Escape from Ravenhurst on hidden object -peliksi erittäin korkeatasoinen. Etsimisnäkymät, joista haetaan kohteita sanalistojen mukaan, ovat nyt väistyneet päätehtävätyyppinä ja niiden paikan ovat ottaneet muuttuvat kohteet eli morphing objects. Nyt tästä kiehtovasta tehtävätyypistä saa nauttia oikein olan takaa. Peli esittelee myös aivan uuden etsimistehtävätyypin, jossa pitää löytää ympäristöistä vastinpari pienelle kuva-aiheelle.

Koko juttu

Lisää pelejä

 Seuraa
    
 Peliarkisto
Mitä, kuka?

Julius Smed, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuukuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.

Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja

 Uusimpia lokikirjassa
Top-10

Blogin arvio asteikolla 100

  1. Valhalla and the Lord of Infinity (94)
  2. Neuromancer (92)
  3. Samorost 3 (90)
  4. The Secret of Monkey Island (88)
  5. This War of Mine (86)
  6. Technobabylon (84)
  7. Shadowrun Hong Kong (84)
  8. The Sexy Brutale (83)
  9. The Last Door – Collector's Edition (82)
  10. Always Sometimes Monsters (81)

KAIKKI PELIT

Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.

Pelialustana
  • Lenovo Legion T5 26AMR5 - AMD Ryzen 5 5600G - NVIDIA GeForce RTX 3060 12 Gt - Windows 11
  • Apple Mac Mini M2 Pro - macOS Sonoma
  • Retro Games The A500 Mini
  • VICE-emulaattorit
  • Satunnaisemmin myös muut emulaattorit
5 minuutin online-pelejä
Shepherd
Aztec Challenge
Mingle
Suositeltu pelimusiikki