Valhalla and the Lord of Infinity

Valhalla and the Lord of Infinity

1990-luvun puolenvälin tienoilla Amiga-tietokoneelle ilmestynyt Valhalla-seikkailupelisarja on eräänlainen kulttiklassikko. Se on todellinen helmi ja kaiken lisäksi vaikeasti löydettävissä, vaikka se onkin saatavilla myös nykyaikaisille Windows-tietokoneille. Sarjassa käytetään aivan omanlaistaan, tavaroiden muuntumiseen perustuvaa pelimekaniikkaa. Pelin maailma grafiikkoineen on viehättävän naivistinen, ja ääninäyttely on suorastaan legendaarista.

Valhalla-sarjan ensimmäinen osa The Lord of Infinity ilmestyi Amigalle 1994 ja uudelleen Windows-tietokoneille vuonna 2002. Windows-versio on uudistunut sekä käyttöliittymän että grafiikan ja äänien puolesta.

Kaunista kaksin

Brittiläisen Vulcan Softwaren tuotanto käsittää kaikkiaan yhdeksän peliä. Valhalla-pelien lisäksi niin ikään uniikki pulmapeli Timekeepers on saatavilla Windowsille. Pelistudio on yhä olemassa, mutta jäljellä on vain perustaja Paul Hale Carrington. Eipä silti, ei Vulcan Software koskaan suuri ollutkaan. Valhalla-sarjan takana on ainoastaan kaksi henkilöä. Sen suunnittelusta ja käsikirjoituksesta vastaa Lisa Tunnah, Carringtonin vastatessa ohjelmoinnista, grafiikasta ja äänistä. Minulle Vulcan on kuin suuri nuoruudenrakkaus.

Prinssin missio

The Lord of Infinity kertoo vallanperimysriidasta. Pelaaja ohjaa nuorta prinssiä, joka on tullut lunastamaan hänelle lain mukaan kuuluvaa kruunua. Vallankahvassa on hänen setänsä, joka syrjäytti hänen isänsä ja määräsi myös silloisen kaksivuotiaan prinssin hukutettavaksi. Piispa kuitenkin pelasti pojan ja tämä on kasvanut maanpaossa.

The Lord of Infinity koostuu neljästä jaksosta, joista jokainen käsittää oman labyrinttimäisen pelialueensa. Prinssin on selvitettävä tiensä kaikkien niiden läpi kohdatakseen lopussa julman ja väärämielisen valtiaan. On siirryttävä tasolta toiselle: kryptasta pyhäkköön, pyhäköstä kappeliin ja kappelista torniin. Tornissa valtaistuimella istuu hirmuvaltias, joka prinssin on kukistettava oveluudella. Kukin jakso on kestoltaan noin kaksi tuntia.

Valhalla 1: map 2

Jakson 2, Pyhäkkö, kartta. Tätä ei voi pelin aikana nähdä, vaan navigointiin on kyettävä ilman kokonaiskuvaa.

Valhallan maailmassa vallitsevat aivan omanlaisensa lainalaisuudet. Pelaajan toiminnan seurauksena tapahtuu ihmeellisiä asioita, joita pelihahmokin hämmästelee ääneen.

Esineiden ihmeelliset metamorfoosit

Kuinka pelissä sitten edetään? Taistelemalla vartijoita vastaanko? Ei suinkaan. Valhalla on pulmapelin kaltainen. Pelaajan tehtävänä on löytää ja asettaa oikea esine oikeaan paikkaan – paikka voi olla alttari, huonekalu tai jokin toinen kiinteä, ei liikuteltava esine. Mikä esine kuuluu mihinkin noudattaa logiikkaa, jota on oikeastaan vaikea kuvata. Se on sekoitus asioiden välisiin luonnollisiin suhteisiin liittyvää päättelyä ja kielellisiä sanaleikkejä. Se on lapsenomaista, mutta ei lapsellisen helppoa.

Valhalla: the altar of truth

Totuuden alttarille täytyy tuoda... totuus, mutta mikä se on? Pelin näkökulma on suoraan yläpuolelta ja kommentoidessaan pelihahmo kohottaa katseensa pelaajaan.

Kun oikea esine asetetaan oikeaan paikkaan, se muuttuu toiseksi (tai sen tilalle tulee toinen). Tämä uusi esine sitten taas sopii johonkin toiseen paikkaan. Tästä syntyy eräänlainen esinevaihtoketju. Joskus esineet eivät kuitenkaan muutu toiseksi, vaan katoavat, mikä tarkoittaa esimerkiksi aiemmin suljettuna olleen oven avautumista tai jonkun hahmon toiveen tai tehtävän osittaista täyttymistä.

Valhalla 1: tomb of the poet

Runoilijan hauta-arkulle täytyy tuoda jotain hänen ammattiinsa liittyvää. Oikealla avoimessa arkussa makaavalla lordilla on oma toiveensa myös. Makaaberia harmittomalla tavalla.

Pelissä on myös taikajuomia, jotka antavat tilapäisesti prinssille erityisiä ominaisuuksia. Erityinen mekaniikkansa on myös ääneen lausuminen: kun osoittaa pelihahmon katsomaan jotain tavaraluettelossa olevaa esinettä, hän sanoo ääneen mikä se on tai mitä jossakin lapussa lukee. Tästä irtoaa hauskoja salasana- ja keskustelutehtäviä.

Valhalla 1: pharases

Tavaraluettelossa on monia lappusia, joiden ideana on ääneen lausuminen. Valkohapsinen ovenvartija odottaa kädet ojossa todistetta prinssin henkilöllisyydestä.

Audiovisuaalisuus

Paul Hale Carrington vastaa pelin ääninäyttelystä yksin. Puhe on ajettu erilaisten filtterien läpi. Carrington on skotlantilainen ja kertomansa mukaan hänen piti erityisesti näytellä englantilaisen aksentin eteen. Tulos on joka tapauksessa riemastuttava. Repliikit ovat viihdyttäviä ja iso osa koko pelikokemusta.

Vanhoissa Amiga-versioissa oli omat ongelmansa – aivan alussa puuttui tekstitys ja repliikeistä oli heikon äänenlaadun takia vaikea saada selvää. Mutta uusissa Windows-versioissa näitä ongelmia ei ole.

Valhalla 1: irony upon discovery

Prinssi kommentoi ironisesti avaimen löytymistä lattian alta.

Yksinkertaiset ääniefektit sopivat peliin hyvin. Alun ja lopun tukkoiset musiikit ovat suorastaan undergroundia, elämys nekin.

Alkuperäisten Amiga-pelien pehmeä grafiikka on terävöitynyt ja tullut värikkäämmäksi Windows-versioissa. Muutos ei ole ehkä aivan sen suuntainen kuin olisin toivonut, mutta kehittynyt kyllä. Tyyli on viehättävän tökerö, ehkä harrastelijamainenkin, mutta kysehän onkin kulttiklassikosta. Mikään ei ole täydellistä, mutta koska kaikki on juuri kuten on, se on täydellistä.

Valhalla 1: original Amiga version

Alkuperäisen Amiga-version grafiikka on ruskeasävyistä.

Sarjan jatko-osat

Valhalla-sarjan toisessa osassa, Valhalla Before the Warissa, palataan aikaan ennen prinssin paluuta ja pelaaja pääsee kokemaan vallanhimoisen ja häikäilemättömän Lord Infinityn osan. Kolmannessa osassa, Valhalla & the Fortress of Eve, etsitään prinssille puolisoa.

Loppuarvio

Minulle Valhalla-pelisarja on ollut riemastuttava pelikokemus. On ollut ihmeen palkitsevaa kuskailla esineitä edestakaisin ja nähdä niiden muuttuvan. Kärsimättömänä nykypelaajana nurisen ainoastaan siitä, että pelaajaa kävelytetään niin paljon. Kaikki olisi saanut olla toteutettu tiiviimmin, esineet lähempänä oikeaa paikkaansa ja varsinkin mystisesti "jossain" avautuvat ovet mieluummin siinä aivan vieressä.

Epäilen, etten suhtaudu The Lord of Infinityyn aivan puolueettomasti, mutta tämänkaltaista, tällaisella mekaniikalla toimivaa seikkailupeliä en tiedä yhtäkään toista. Se, että kukaan muu ei ole käyttänyt samaa mekaniikka, ei tarkoita, että se olisi huono – tässä pelissä se toimii loistavasti. Valhalla-sarja poikkeaa vallitsevasta seikkailupelimuodosta niin nyt kuin syntyessään.

Yleisarvioksi eksentriselle Valhalla and the Lord of Infinitylle annan 94 pistettä sadasta.

Saatavuus

Valhallaa ja Timekeepersiä saa Windowsille ainoastaan Vulcan Softwaren oman sivuston kautta ja ostaminen onnistuu ainoastaan Internet Explorer -selaimella. Tämä takaa, ettei näistä aarteista moni tiedä! Vulcanin sivusto on rikki ja uudistus on ollut tekeillä ties kuinka kauan. Tässä blogiartikkelissa olevat linkit johtavat suoraan vanhan sivuston sivuille.

Itse pelasin The Lord of Infinityä Windows 7:llä, toimivuudesta uudemmilla en osaa sanoa, mutta demoa kokeilemallahan se selviää. Sama tuntuu pätevän Timekeepersiin.

The Lord of Infinityn ensimmäinen jakso on saatavilla ilmaiseksi, kolme muuta saa toimimaan ostamalla avainkoodit. Mikään halpa peli se ei ole. Hintakin kertoo, että Vulcanin sivustolla eletään historiassa. Harmillista, mutta tavallaan kiehtovaa.

 Seuraa
    
 Blogiarkisto
Mitä, kuka?

Julius S, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuu(suuri)kuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se, joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.

Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja

Top-10

(blogin arvio asteikolla 100)

  1. Valhalla and the Lord of Infinity (94)
  2. Neuromancer (92)
  3. Samorost 3 (90)
  4. This War of Mine (86)
  5. Technobabylon (84)
  6. Shadowrun Hong Kong (84)
  7. The Last Door – Collector's Edition (82)
  8. Always Sometimes Monsters (81)
  9. The Dream Machine (81)
  10. Gabriel Knight: Sins of the Fathers – 20th Anniversary Edition (80)

KAIKKI PELIT

Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.

Kiinnostavaa Kickstarterissa