Gabriel Knight: Sins of the Fathers – 20th Anniversary Edition

Gabriel Knight: Sins of the Fathers – 20th Anniversary Edition

Vuonna 1993 ilmestynyt Gabriel Knight: Sins of the Fathers sijoittuu korkealle monella kaikkien aikojen seikkailupelit -listalla. Sitä voisikin sanoa klassisen graafisen seikkailupelin huipentumaksi. (Ei kuitenkaan niin, että sen jälkeen oltaisiin menty kehityksessä vain alaspäin.) Lokakuussa 2014 siitä ilmestyi uusi, monelta osin päivitetty versio, 20th Anniversary Edition. Uusi versio tuo pelin 2000-luvulle ja esittelee sen samalla uusille pelaajille, joille alkuperäinen pikseligrafiikkaversio kaikkine kömpelyyksineen olisi yksinkertaisesti liian retro.

Tarina

Sins of the Fathers on synkkä mysteeritarina. Siinä on raakoja ja paranormaaleja elementtejä. Mukana on kuitenkin myös huumoria aikuiseen makuun sekä romantiikkaa. Itse asiassa Sins of the Fathersia voisi sanoa traagiseksi rakkaustarinaksi. Ennen sitä Sierra-pelistudion julkaisemat pelit olivat olleet hauskoja ja tekijät epäilivät itsekin, mahtaisiko yleisö pitää näin tummasävyisestä pelistä.

Ohjattava päähahmo Gabriel Knight on omahyväinen naistenmies. Hän omistaa pienen heikosti kannattavan kirja-antikvariaatin New Orleansissa. Hänellä on apulaisenaan viehättävä ja nokkelasanainen Grace, johon Gabrielin charmi ei pure. Miekkoselta on ilmestynyt aiemmin muutama romaani ja nyt hän on keräämässä materiaalia uutta kirjaa varten. Alueella tapahtuneet ritualistiset voodoo-murhat olisivat siihen oivallinen aihe.

Gabrielin vanha kaveri Moseley on paikallisen poliisilaitoksen etsivä, ja tämän kautta kirjailijalla on pääsy salaiseenkin materiaaliin. Mutta letkeä hurmuri ei tiedä, mikä häntä odottaa: Gabriel joutuu enemmän kuin liemeen. Osoittautuu, että hän itse henkilökohtaisesti on kosketuksissa murhien takana olevaan pahuuteen. Seuraa tutkimusmatka Gabrielin suvun historiaan.

Sins of the Fathersiin on kudottu mukaan myös tosimaailman historiaa ja pelaaja saa tutustua voodoohon. Tarjolla on visuaalisesti ja toiminnallisesti sykähdyttäviä ja jännittäviä hetkiä. Ei tarvitse olla mikään erityinen trillerien ystävä pitääkseen tästä pelistä ja elääkseen Gabrielin kokemusten myötä. Kerronnallisesti toteutus on erinomainen, klassisesti katsottuna se tuskin voisi olla parempi. Tehtävät sulautuvat tarinaan ja ne ovat mielekkäitä.

Uusi versus vanha

Tutustuin alkuperäiseen 1990-luvun alussa ilmestyneeseen versioon vasta viime vuonna, joten minulla siihen ei liity erityistä nostalgiaa. Uusien, modernisoitujen peliversioiden tekeminen tuntuu aina saavan vanhoja faneja varpaisilleen ja he laittavat erityiskriittiset lasit silmilleen. Näin on käynyt Sins of the Fathersillekin. Itse kuitenkin päinvastoin heräsin ihmettelemään, miten aikaisemmin olin viitsinyt pelata pelin läpi – niin vanhanaikaiselta alkuperäinen nyt näytti rinnastettuna uuteen versioon.

Selitys on versioiden yhteisessä käsikirjoituksessa: peli on ytimeltään ja olennaisesti molemmissa versioissa sama. HD-grafiikat ja laadukkaampi äänipuoli ovat lopultakin pelkkää pintaa, ja vaikka käytettävyys on parantunut huomattavasti, vaati vanha versio vain sopeutumista. Vertailun vuoksi alla kuvakaappaukset Gabrielin antikvariaatista, uusi ja vanha versio. Huomaa myös muuttunut, kevennetty käyttöliittymä.

Gabriel Knight 1 Anniversary Edition: shop

Gabriel Knight 1 Original: shop

Kivaa lisää uudessa versiossa on "päiväkirja", johon kirjautuu yhteenvedot tapahtumista, sekä sisäänrakennettu vihjejärjestelmä. Mukana on myös taustoittavaa lisämateriaalia pelin historiaan ja tuotantoon liittyen.

Pelimaailma

En ole 3D-pelien ystävä ainakaan sen tämänhetkisellä kehitystasolla. Kun 3D-grafiikka saavuttaa täyden realistisuuden ja luonnollisuuden, voin muuttaa kantaani, mutta toistaiseksi joudun ponnistelemaan ja katsomaan sitä sormien läpi. Näin oli uuden Sins of Fathersinkin kohdalla, mutta ei se ole mistään huonoimmasta päästä.

Uuden version grafiikassa on paljon kirkkaita yksityiskohtia. Niin kaunis kuin vanha versio onkin, epämääräisistä pikseliläjistä oli joskus todella vaikea erottaa, oliko siinä jokin mukaan poimittava esine ja mikä mahdollisesti. Nyt näitä vaikeuksia ei ollut. Uudessa versiossa on myös mahdollista tuoda esille kaikki näytöllä sillä hetkellä klikattavissa olevat kohteet, mikä helpottaa ainakin jumitilanteissa kovasti.

Gabriel Knight 1 Anniversary Edition: labels

Ja klikattavia kohteita Sins of the Fathersissa riittää! Niitä ei ole karsittu uuteen versioon. Se on jokseenkin vastakkaista nykytrendille. En kuitenkaan pannut runsasta klikattavien, ei juonta tai tehtävien suorittamista edistävien kohteiden määrää pahakseni, Jane Jensenin kerronta on niin hyvää. Jokainen irtoava kommentti tuntuu kertovan jotain olennaista, ei vain paikasta vaan joko paikkaa kommentoivasta henkilöstä tai paikkaa asuttavasta henkilöstä. Pelimaailman ja tarinan kannalta ne eivät siis ole turhia.

Pelimaailma on melko laaja. Paikkoja on useita, mutta ne muistaa hyvin. Suunnistaminen ei ole vaikeaa, mutta muutamassa kohtaa sokkelon kaltainen paikka on olennainen osa suoritettavaa tehtävää. En kuitenkaan kokenut tarvitsevani niissä avuksi erillistä karttaa.

Gabriel Knight 1 Anniversary Edition: map

Henkilöt ja henkilöiden välinen dynamiikka on Sins of the Fathersissa keskeistä. Keskustelun aiheita on paljon. Suurin osa aiheista ei edistä tehtävää, mutta ne voivat olla silti nautittavaa luettavaa.

Gabriel Knight 1 Anniversary Edition: Grace

Keskustelut voivat olla paljon tätäkin laajempia. Juonta tai tehtävää edistävät aiheet näkyvät keltaisella.

Kirjailija-pelisuunnittelija

1963 syntynyt Jane Jensen on ansioitunut pelisuunnittelija, eikä vain Gabriel Knight -sarjan osalta. Hän on ollut mukana muun muassa Sierran legendaaristen seikkailupelien Police Quest ja King's Quest suunnittelussa. 2000-luvulla Jane Jenseniltä on ilmestynyt kaksi mekaniikaltaan mielenkiintoista seikkailupeliä, Gray Matter ja Möebius. Tarinat ovat aina Jensenillä vahvoja, hän on myös julkaissut perinteisessä kirjamuodossa. Gabriel Knightkin on saanut kirjasovituksen.

2012 Jensen perusti muusikko-miehensä kanssa oman pelistudion Pinkerton Road. Mitä tuleman vielä pitää, minä ainakin odotan mielenkiinnolla.

Vaikeustaso

Pelin tehtävien vaikeustasoa sanoisin keskinkertaiseksi. Niiden suorittaminen vaatii päättelyä, joskus kekseliäisyyttä; ne ovat kohtalaisen monipolvisia ja pituisia. En kuitenkaan usko kynnyksen olevan liian korkea aloittelevallekaan seikkailupelaajalle. Sins of the Fathers on todellakin korkeatasoinen seikkailupeli. Ehkä kysymys on vähän sama kuin suosittelisitko Rikosta ja rangaistusta sellaiselle, joka ei ole eläessään muita romaaneja lukenut.

Hyvää englannin kielen taitoa peli luonnollisesti vaatii, koska siinä on paljon luettavaa ja olennainen osa sisältöä on nimenomaan tekstissä. Ääninäyttelijöillä on asiaankuuluvat aksenttinsa, mutta tekstitys on yleiskielinen.

Suosittelu

Sellaiselle, joka ei ole pelannut alkuperäistä Sins of the Fathersia, suosittelen uutta versiota ilman muuta. 20th Anniversary Edition verestää myös mukiinmenevällä tavalla pelin jo entuudesta tunteneiden muistoja.

Sins of the Fathers on melko pitkä ja sen joka siihen ryhtyy, ei pitäisi pelätä tuntien kulumista. Rento ja lukemisesta nautiskeleva asenne toimii. Palkkana on vahva tarina.

Yleisarvioksi uudelle peliversiolle annan 80 pistettä sadasta. Alkuperäiselle antaisin varmaankin yli 90.

Saatavuus

Gabriel Knight: Sins of the Fathers – 20th Anniversary Edition on saatavilla Windows- ja Mac OS X -tietokoneille. Se on tulossa myös iOS:ille ja Androidille. Alkuperäinen peliversio on saatavilla Windowsille ainakin GOG.comista.

blog comments powered by Disqus
 Seuraa
    
 Blogiarkisto
Mitä, kuka?

Julius S, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuu(suuri)kuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se, joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.

Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja

Top-10

(blogin arvio asteikolla 100)

  1. Valhalla and the Lord of Infinity (94)
  2. Neuromancer (92)
  3. Samorost 3 (90)
  4. This War of Mine (86)
  5. Technobabylon (84)
  6. Shadowrun Hong Kong (84)
  7. The Last Door – Collector's Edition (82)
  8. Always Sometimes Monsters (81)
  9. The Dream Machine (81)
  10. Gabriel Knight: Sins of the Fathers – 20th Anniversary Edition (80)

KAIKKI PELIT

Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.

Suositeltu pelimusiikki

Encore: Soulless C64 (2012)

Kiinnostavaa Kickstarterissa