Dark Town Secrets: The Last Burger Collector's Edition (2026)

Legacy Gamesin "lopputarkastuksessa" mukaani tarttui myös toinen etsimispeli: Dark Town Secrets: The Last Burger Collector's Edition. Sekin on melko puhdas etsimispeli, joka ei yritä olla seikkailupeli, vaikka peliin on kyllä kunnollinen tarina istutettu ja siinä on onnistuttu melko hyvin. Peliä on verrattu jopa Mystery Case Files: Madame Fateen, joka kuuluu kestosuosikkieni listalle, mutta kestääkö se vertailun siihen? Etsimisnäkymät tarjosivat minulle sopivasti haastetta ja olin niistä jopa ilahtunut. Pulmapelijaksot olivat sen sijaan erittäin helppoja ja vaativat lähinnä vain kärsivällisyyttä: palapelejä vino pino. Pelin takana oleva studio tarjosi minulle myös yllätyksen.
Lue koko juttuProject Blue Book: Hidden Mysteries (2021)

Haravoin pian sulkeutuvan Legacy Games -kasuaalipelikaupan valikoimaa, ja mukaani tarttui ufotapauksia esittelevä Project Blue Book: Hidden Mysteries. Se perustuu History-kanavan Project Blue Book -nimiseen ohjelmasarjaan, josta on lainattu kaksi ensimmäistä tapausta. Kaksi muuta ovat pelin omaa tarjontaa. Kaikki neljä ovat aitoja historiallisia tapauksia vuosilta 1948–1952. Kuten tosielämässä, tähtitieteilijä J. Allen Hynek tutkii erikoisia taivaallisia ilmiöitä yhteistyössä Yhdysvaltojen ilmavoimien kanssa. Pyrkimyksenä on rauhoittaa kansaa ja antaa ilmiöille arkisia selityksiä. Pelaaja saa roolin ryhmän kolmantena pyöränä, jonka tehtävänä on hakea todisteita etsimisnäkymistä. Project Blue Book: Hidden Mysteries on siloteltu ja mekanistinen, erittäin helppo peli.
Lue koko juttuDark City: Vienna (2019)

Jatkoin Dark City -etsimispelisarjan parissa sen kolmannella, Wieniin sijoittuvalla osalla vuodelta 2019. Wienin oopperatalo on saanut oman kummituksensa, joka jättää uhkaavia viestejä ja omaa puumerkkiään sinne tänne. Jotain tuntuu kummituksella olevan pahasti hampaankolossa. Etsivämme kutsutaan paikalle selvittämään tapausta, joka johtaa hänet paljastamaan toksisen työpaikan salaisuudet. Asetelma on kiinnostava, mutta tarina jää aukkoiseksi. Audiovisuaalisesti ja pelillisesti sarjan kolmas osa on hyvin ensimmäisen ja toisen osan kaltainen.
Lue koko juttuDark City: Munich (2018)

Pelasin Dark City -sarjan kakkososan heti ensimmäisen osan perään. Müncheniin sijoittuva kakkososa ilmestyi loppuvuodesta 2018, ja siinä jahdataan ihmissutta Oktoberfestin merkeissä. Yhtäläisyydet ensimmäiseen sarjan osaan ovat ilmeiset. Tapaus on kuitenkin uusi ja erilainen ja saa itse asiassa yllättävän käänteen, koska realistinen etsivähahmomme todistaa jotain uskomatonta. Tämä tuntuu vievän sarjaa voimakkaasti fantasian suuntaan verrattuna ensimmäisen osan realistisempaan draamaan. Kerronallisesti on myös tullut kokeellisuutta ja pahis on uskottavampi. Pelillisesti liikutaan samoilla mailla, grafiikka on kuin samasta puusta veistettyä ja musiikki niin samankaltaista, että epäilin sitä kierrätetyksi. Eroavaisuudet tekivät pelin minulle kuitenkin pelaamisen arvoiseksi.
Lue koko juttuDark City: London (2017)

Palasin hidden object -seikkailujen pariin sarjalla Dark City, jossa vieraillaan kuuluisissa kaupungeissa hyödyntäen paikallista historiaa ja legendoja. Dark City: London, vuodelta 2017, on sarjan ensimmäinen osa. Se on visuaalisesti, tunnelmallisesti ja pelillisesti lupaava aloitus, mutta sen dekkaritarina jättää piinallisesti tärkeitä kysymyksiä auki. Peli edustaa varhaista modernia HOPA-suunnittelua (Hidden Object Puzzle Adventure), jossa seikkailupelimäisen tarinan ja tavaraluettelon käytön oheen liitetään etsimisnäkymiä ja minipulmapelejä. Uudempiin peleihin verrattuna se on melko suoraviivainen ja sisältöä on vähemmän.
Lue koko juttuSam & Max Hit the Road (1993)

Leisure Suit Larryn vanavedessä mieleeni palasi myös Steve Purcellin sarjakuvaan perustuva seikkailu Sam & Max Hit the Road. Se on LucasArtsin kultakauden tuotantoa vuodelta 1993 ja klassikko siinä missä The Secret of Monkey Island ja Indiana Jones and the Fate of Atlantiskin. Ihmisenkaltaiset koira ja pupujussi, Sam ja Max, toimivat freelance-poliiseina ratkoen kummia juttuja. Peli on täynnä nokkelaa dialogia, hullunkurisia hahmoja ja absurdeja käänteitä. Myös tämä peli, Leisure Suit Larryn tavoin, edellyttää amerikkalaisen populaarikulttuurin tuntemusta, jotta vitsit avautuisivat täydellisesti. Siinä on myös viittauksia edellisiin LucasArtsin peleihin. Hauska se minusta kuitenkin on, vaikka kaikki sanakäänteet ja vitsit eivät aivan aukeaisikaan. Maxin puheenparren sopimattomuuden kyllä tajuaa, ja tehtävät ja niiden ratkaisut ovat villejä. Peli tarjoaa upeaa pikseligrafiikkaa ja loistavaa ääninäyttelyä, ja animaatioihin on todella panostettu.
Lue koko juttuAdam Wolfe Complete Edition (2016)

2016 ilmestynyt synkkätunnelmainen hidden-object-seikkailu Adam Wolfe erottuu etsimispelien valtavirrasta vakuuttavalla tavalla. Pelin nimihenkilö Adam Wolfe on mustaan nahkarotsiin pukeutunut yksityisetsivä, joka on erikoistunut paranormaaleihin tapauksiin. Hänen asenteensa on kuitenkin realistinen ja "tervejärkinen" – ei kuitenkaan varsinaisesti skeptinen, sillä hän pitää demoneitakin siinä määrin todellisina, että ampuu niitä. Adam on mieleenpainuva ja ristiriitainen hahmo, ja hänen neliosainen tarinansa on melko kompleksinen eikä todellakaan onnellinen. Peli onnistuu sulauttamaan etsimistehtävät osaksi tarinaa erittäin hyvin. Se on samaan aikaan radikaali ja kypsä.
Lue koko juttuVictorian Mysteries: The Yellow Room (2012)

Victorian Mysteries -pelitrilogian kolmas ja viimeinen osa, The Yellow Room, ilmestyi 2012. Se muistuttaa jo paljon nykyaikaisia hidden object -pelejä, joissa etsimisnäkymät ovat tehneet tilaa seikkailupelimäisille tavaraluettelotehtäville ja pulmapelejä edustaville minitehtäville. Peli perustuu Gaston Leroux'n 1907 ilmestyneeseen suljetun huoneen arvoitukseen Le mystère de la chambre jaune (suomeksi Keltaisen huoneen salaisuus). The Yellow Room onnistuu alkuperäisen tarinan kertomisessa edeltäjiään paremmin. Pelaaja toimii mestarisalapoliisi Rouletabillen avustajana, Sainclairina, joka on myös kirjan kertoja.
Lue koko juttuMystery Masterpiece: The Moonstone (2009)

2009–2012 ilmestynyt Victorian Mysteries -pelitrilogia kulkee hidden object -kestosuosikkisarja Mystery Case Filesin jalanjäljissä. Omintakeisten taustatarinoiden sijaan The Moonstone, Woman in White ja The Yellow Room lainaavat kuitenkin kirjallisuudesta: Wilkie Collinsin ja Gaston Lerouxin uraauurtavista dekkariklassikoista. Kiinnostuin peleistä nimenomaan kirjasovituksina. Hidden object -, pulma- tai seikkailupeleinä niissä ei ole mekaniikaltaan mitään erityistä. Epäröin sanoa niitä mukiinmeneviksi, mutta pelattavia ja helppoja ne ovat kyllä, ja sekä itse pelien että tarinoiden historiallisuus vetosi minuun. Käsittelen tässä blogitekstissä peleistä ensimmäistä ja palaan kahteen muuhun jonkin ajan kuluttua omissa kirjoituksissaan.
Lue koko juttuChinatown Detective Agency (2022)

Tämän vuoden huhtikuussa ilmestynyt Chinatown Detective Agency on lähitulevaisuuden Singaporeen sijoittuva pulmapeli-seikkailu. Siinä suhataan metrolla ympäri kaupunkia ja välillä lennetään maailmalle. Pelaajan ohjaama hahmo, nuori Amira Dharma on entinen Interpolin poliisi, joka on ryhtynyt yksityisetsiväksi. Hänen päätyönkuvansa muodostuu tiedonhausta ja erilaisista arvoituksista, jotka laajentuvat pelin ulkopuolelle internetiin. Vaikka Amiran todellisuus ja hänen ratkomansa tapaukset murhista korruptioon kertovat karua tarinaa, on peli kuitenkin lämminhenkinen, sillä Amira löytää oman tukiryhmän. Chinatown Detective Agencyllä on heikkoutensa ja epätäydellisyytensä, mutta pelikokemukseni oli sujuva ja pidin pelin ideasta paljonkin.
Lue koko juttu