Pilgrims (2019)
Amanita-pelistudio on ennakkotiedottanut täysimittaisesta seikkailupelistä Creaks jo pidemmän aikaa sitten. Sitä odotellessa saatiin kuitenkin yllätysjulkaisu, pienimuotoisempi Pilgrims lokakuussa 2019. Vanhana Amanita-fanina ilahduin siitä kovasti, etenkin kun edellinen pelijulkaisu Chuchel ei jaksanut naurattaa. Pilgrims on point-and-click-seikkailu, joka rakentuu korttipelin teeman ympärille. Se on kuvitettu ja animoitu perinteiseen tyyliin, mutta siinä on nykyaikaiset korkeat tuotantoarvot. Tässä pelissä kyseenalaiset ja kammottavatkin asiat naurattavat, koska ne on esitetty niin viehättävästi ja viattomasti.
Amanitan peleissä on tiettyä ylivertaista keveyttä, joka kypsyttyään on hurmannut yhä suuremman joukon pelaajia. Pilgrimsissä se on kevytmielistä ilottelua, yksinkertaisia mutta nokkelia tehtäviä ja sujuvaa ja selkeää käytettävyyttä. Kun tällainen yhdistetään erinomaiseen ja sopivasti vastavirtaan kulkevaan grafiikkaan ja musiikkiin, voi syntyä yllättävä hittipeli.
KUVA: Pilgrimsin pelimaailma on pieni ja satumainen.
Pelin alussa kulkuri lähtee maksamaan korttipelivelkaansa kattilallisella keitettyjä perunoita. Tämä johtaa yhä uusiin tehtäviin ja pyyntöihin, ystävystymisiin ja kyseenalaisiin tekoihin. Kulkurin lisäksi pelattaviksi hahmoiksi tulevat piru, kerjäläismummo ja maantierosvo. Nauroin makeasti juotettuani heitä kaatokänniin, huumattuani oopiumiliemellä papin ja sekoitettuani päitä kärpässienellä. Tämä kertoo paljon pelin hengestä, vaikkei kaikkea!
KUVA: Pelissä puhutaan siansaksaa ja tehtävät perustuvat kuvakielelle.
Peli sisältää koko joukon saavutuksia, joita ei voi kerätä kaikkia samalla läpipeluukerralla. Itse olin lähtökohtaisesti kyvytön kuvittelemaan, että tehtäviin olisi useampi kuin yksi ratkaisu, joten voinee sanoa, että saavutukset kannustavat ajattelemaan oman laatikon ulkopuolella. Käytännössä pelin tarina on sivupolkujen osalta haarautuva valitse-oma-seikkailusi. Tarinan päärunko on aina sama. Ensimmäinen läpipeluukertani kesti hieman yli tunnin.
En tiedä, missä mielessä omat hahmot olivat toivioretkeläisiä (pilgrims). Jokainen vain pyrki omaan tavoitteeseensa, toteuttamaan itseään tai tehtäväänsä tai ihan vain elämään onnellisena pitämäänsä elämää.
KUVA: Piru on tullut perimään pelivelkaa papilta. Omat käytettävissä olevat hahmot ja kerätyt tavarat näkyvät samassa korttikädessä, josta niitä voi raahata "näyttämölle". Se tuottaa erilaisia tuloksia tai vähintään aiheuttaa animaation.
Jakub Dvorskýn grafiikka ja Floexin musiikki ovat saaneet minulta aina hyvän vastaanoton, niin nytkin. Pelikorttien raahaamiseen perustuva mekaniikka on kiva idea ja toimii varmasti monilla alustoilla. Tälle sympaattiselle ja suloisen sopimattomalle pelille annan 70 pistettä sadasta.
Saatavuus
Pilgrims on saatavilla alustoille Windows, macOS, Linux ja iOS. Ainakaan toistaiseksi Android- tai pelikonsoliversioita ei ole.