Mystery Case Files: Madame Fate (2007)
Viime vuoteni jäi aika laihaksi seikkailupelien osalta. Aloitan tämän vuodenkin, en seikkailupelillä, vaan etsintä- eli hidden object -pelillä, suositun Mystery Case Files -pelisarjan neljännellä osalla vuodelta 2007. Löysin Madame Faten vuosia sitten ja aina siitä asti se on ollut minulle eräänlainen kulttiklassikko. Se ei yritä olla seikkailupeli, kuten etsintäpelit nykyisin tapaavat (huonosti) olla. Se on kiehtovalla tavalla kaavamainen, "puhdas" etsintä- ja pulmapeli, jossa vanhojen aikojen grafiikkaa ja äänimaailmaa on yhdistelty mielikuvituksellisiksi kollaaseiksi.
Madame Faten on tehnyt casual games -pelikauppana tunnetun Big Fish Gamesin oma sisäinen pelistudio. Mystery Case Files -pelisarja on oman kokemukseni mukaan varsin laadukas, luultavasti myös hyvin tunnettu etsintäpelien pelaajien keskuudessa ja muokannut oleellisesti näiden odotuksia ja vaatimustasoa.
KUVA: Karnevaalin jokaisella työntekijällä on oma motiivinsa murhata Madame Fate. Heidän tutkimisessaan riittää pelaajalla tekemistä.
Pelin keskushahmo Madame Fate on meedio, joka johtaa omaa tivoliaan. Pelaaja saa roolin salamyhkäisiä tapauksia tutkivana etsivänä, joka saapuu tutkimaan tätä todellista freakshowta. Madame Fate epäilee, että joku tivolin työntekijöistä suunnittelee hänen murhaamistaan. Hän on "saanut tiedon", että se tapahtuu yöllä kello kaksitoista. Ihanan kliseistä! Etsivän tekemän tutkimuksen pohjalta meedion kristallipallo näyttää kunkin työntekijän tilanteen tulevaisuudessa, juuri kello kaksitoista. Tämän pitäisi paljastaa, kuka ennustetun murhan takana on.
KUVA: Henkilönäkymissä haetaan aina vain kahta esinetyyppiä mutta useissa eri muodoissaan. Paikkanäkymissä on perinteisempi lista eri esineitä ja zoomaus on kauempaa.
Käytännössä etsivän tutkimustyö tapahtuu etsimällä esineitä erilaisista paikka- ja henkilönäkymistä. Paikat ovat asianmukaisen sotkuisia ja listan mukaan etsittävät esineet hyvin kätkettyjä, mutta koska näkymät toistuvat jonkin verran, ne oppii tuntemaan ja etsiminen sujuu entistä nopeammin. Minussa tästä syntyi tylsistymisen sijaan tyydyttävä tunne! Välillä pelataan myös sanapelejä. Sanoisin niitä kohtuullisen helpoiksi englannin ei-natiivillekin. Itse pidin joistain sanapeleistä erityisesti. Kristallipallon ns. lukitus avataan vaihtuvalla, aina uniikilla minipelillä. Nämä minipelit ovat varsin eriskummallisia. Ne olivat minusta hämmentäviä mutta eivät sinänsä vaikeita.
KUVA: Madame Fatessa pelataan sanapelejä, ja meedion vuorosanoissakin leikitään sanoilla. Koko pelin tyyli on nokkelan groteski.
Loppuarvio
Etsintäpelien juju on käsitykseni mukaan aivottomuudessa. Esineiden hakeminen toivottoman sotkuisesta näkymästä on melkein meditatiivista toimintaa, jolla saa päänsä tyhjäksi. Ei aina jaksa haastavia pelejä, joskus haluaa vain irrottautua puoleksi tunniksi. Siihen Madame Fate tarjoaa jännät ja taiteelliset puitteet. Grafiikka ei ole HD-tasoa, vaan alhaisen resoluution takia hieman sumeaa ainakin isommalla näytöllä, mutta tavallaan se sopii pelin historialliseen tyyliin.
Annan Mystery Case Files: Madame Fatelle yleisarvioksi 70 pistettä sadasta ja erikoismaininnan kuriositeettina.
KUVA: Minipelit tarjoavat kummallista silmänruokaa ja erikoisia pulmia.
Saatavuus
Mystery Case Files: Madame Fate on tarjolla ainakin Windowsille, Androidille ja iOS:ille. Siitä on myös macOS-versio, mutta se ei toiminut minulla High Sierrassa. Se voi tarkoittaa, että tuki Macille on lopetettu. Voin vahvistaa, että Windows 10:llä peli toimii kuitenkin hyvin, ja mobiililaitteilla sitä pääsee kokeilemaan ilmaiseksi.