Leisure Suit Larryn vanavedessä sain muistuman 2004 ilmestyneestä graafisesta tekstiseikkailupelistä Enclosure, jossa käytetään samaa Sierran AGI-pelimoottoria kuin alkuperäisessä Larry ykkösessä. 2022 Enclosureen ilmestyi päivitys, jossa pikselit on muutettu vokseleiksi, ja tuloksena on eräänlaista retro-3D:tä. Vaikutus ei ole suuren suuri, mutta kuitenkin selvästi havaittava. Grafiikka ikään kuin irtoaa alustastaan eikä ole niin latteaa; esimerkiksi minun silmääni pelihahmot näyttivät lego-ukoilta pikseliukkojen asemesta. Enclosure on rakkaudella tehty harrastus- tai faniprojekti, ja se on saatavilla ilmaiseksi. Minä viehätyin alun perin sen asetelmasta, jossa huijari-meediopariskunta saa kutsun arktiselle asemalle, jossa kummittelee.

Peli tekijöiltä: Femo Duo EntertainmentMausimus

Sierra On-Linen legendaarinen Leisure Suit Larry in the Land of the Lounge Lizards on ensimmäisiä graafisia seikkailupelejä, joissa omaa hahmoa pystyy liikuttamaan pelimaailmassa reaaliajassa mutta muut käskyt kirjoitetaan vielä tekstiparseriin. Peli on kiinnostava myös uudelleen tehtyjen versioidensa takia. VGA-versiossa vuodelta 1991 grafiikka ja äänet nousevat arkaaiselta tasolta ysäritasolle ja vuoden 2013 versiossa silmää ja korvaa hyväilevälle HD-tasolle. Pelasin nämä kolme eri versiota yhteen pötköön ja ajattelin pureutua pelin taustoihin ja eri versioihin Samoojassa, vaikka pelistä on tähän mennessä varmasti sanottu jo kaikki mahdollinen ja sen maine on suuri.

Peli tekijöiltä: Al LoweN-Fusion InteractiveSierra On-Line

2020 ilmestynyt point-and-click-seikkailu The Procession to Calvary jatkaa Joe Richardsonin edellisen pelin, Four Last Thingsin, jalanjäljissä. Se sijoittuu samaan tai ainakin samankaltaiseen renessanssiajan maalauksista leikeltyyn ja sommiteltuun maailmaan, mutta päähenkilö on vaihtunut ja samalla tätä eteenpäin ajava voima. Nyt pelaaja ohjaa naissoturia, joka käyttää uskonsotaa verukkeena omalle murhanhimolleen, ja kristinusko saa samalla julman karnevalistista kyytiä. The Procession to Calvary on matka kristinuskon pimeälle puolelle ja sen hämärille laitamille.

Peli tekijöiltä: Joe Richardson

En tiedä, miksi minulla meni näin kauan löytää Rewind, Mystery Case Files -pelisarjan 17. osa. En siis ole pelannut sarjan osia mitenkään järjestyksessä, vaan jonkinlaisen vetovoiman mukaan. Ehkä pelin visuaalinen imago (mainoskuva) ei vedonnut eikä Big Fish Gamesin pelikuvauskaan paljasta, mistä oikeastaan on kyse, mutta pelin nimi ja pelaajat sen kyllä kertovat: se on matka muistoihin. Rewind on useammallakin tapaa taaksepäin kelaamista. Pelimekaniikaltaan se on yhdistelmä neljää ensimmäistä pelisarjan osaa eli juuri niitä puhtaita etsimispelejä ennen seikkailupelielementtien tunkeutumista sarjaan. Se myös kerää yhteen menneiden pelien hahmoja, ja pelaajan vanha vastustaja, Charles Dalimar, on jälleen kerran aiheena – tosin vain taustavaikuttajana, sillä pääosassa häärii Charlesin poika Victor. Victor on sössinyt aikakoneen säätöjen kanssa ja sekoittanut aikajanat. Pelaajan tehtävänä on palauttaa omilta aikajanoiltaan irti reväistyt hahmot takaisin. Hupsua kuin mikä, mutta minähän tykkäsin!

Peli tekijöiltä: Eipix Entertainment

2016 ilmestynyt synkkätunnelmainen hidden-object-seikkailu Adam Wolfe erottuu etsimispelien valtavirrasta vakuuttavalla tavalla. Pelin nimihenkilö Adam Wolfe on mustaan nahkarotsiin pukeutunut yksityisetsivä, joka on erikoistunut paranormaaleihin tapauksiin. Hänen asenteensa on kuitenkin realistinen ja "tervejärkinen" – ei kuitenkaan varsinaisesti skeptinen, sillä hän pitää demoneitakin siinä määrin todellisina, että ampuu niitä. Adam on mieleenpainuva ja ristiriitainen hahmo, ja hänen neliosainen tarinansa on melko kompleksinen eikä todellakaan onnellinen. Peli onnistuu sulauttamaan etsimistehtävät osaksi tarinaa erittäin hyvin. Se on samaan aikaan radikaali ja kypsä.

Peli tekijöiltä: Mad Head Games

Synkähkön The Longingin jälkeen kaipasin piristystä ja tartuin kevytmieliseen seikkailupeliklassikkoon The Secret of Monkey Island, jota olen pelannut aikoinaan Amigalla. Pelasin ensin pelin uuden version vuodelta 2009, The Secret of Monkey Island: Special Edition, ja sitten alkuperäisen Amiga-version vuodelta 1991 kokeakseni sen nykyperspektiivistä uudelleen. Pelin aivan ensimmäinen versio oli kuitenkin DOS-tietokoneille, ja tämä arkaainen elämys sisältyy vuoden 2009 Special Editioniin, jossa siihen voi vaihtaa lennosta. Tässä jutussa käsittelen ensisijaisesti Amiga-versiota ja vertaan sitä Special Editioniin. Peli ei ole suotta klassikko. Se pitää seikkailupelinä pintansa edelleen hyvin. Minulla ei ole mitään audiovisuaalisesti uudistunutta versiota vastaan, mutta yllättäen totesin vanhan version pelattavuudeltaan paremmaksi. Vastaan tässä postauksessa myös omasta puolestani kysymykseen, miten pelata Amiga-pelejä.

Peli tekijöiltä: LucasArtsRon Gilbert

2020 ilmestynyt The Longing on hidasta suunnittelua ja kärsivällisyyttä vaativa odottelupeli (idle game). Luolan kuningas on vaipunut 400 päivää kestävään uneen, ja palvelija Shade joutuu elelemään itsekseen ilman mitään ilmeistä tarkoitusta. Peli ilmestyi otollisesti juuri koronapandemian aikaan, ja ihmiset löysivät siitä tarttumapintaa omaan elämäntilanteeseensa. Shade elää aivan kuin karanteenissa! Hänellä ei ole pääsyä maan pinnalle, vai onko sittenkin? Pelaajan tehtävänä on tutkia laaja luolasto ja paljastaa sen salaisuudet. Minulla ei ole mitään The Longingia vastaan, mutta ei oikein mitään sen puolestakaan. Se on kuitenkin epäilemättä mieleenpainuva pelikokemus, sillä se on hitaudessaan aivan omaa luokkaansa.

Peli tekijöiltä: Anselm PytaStudio Seufz

Syyskuun puolivälissä 2023 ilmestynyt etsimispeli Antiquarium yhdistää mielenkiintoisesti old school -pelirakenteen ja tekoälyavusteisen grafiikan. Pelaaja pääsee töihin antiikkiliikkeeseen, jossa paitsi palvellaan asiakkaita myös etsitään kadonneita tai pikemminkin hajallaan olevia koriste-esineitä ja kuullaan viisauksia niiden takaa. Erilaisia tehtävätyyppejä on kuusi, ja ne toistuvat kaavamaisesti aina peräkkäin. Myös grafiikka toistaa aika paljon itseään, vai pitäisikö sanoa varioi paljon itseään, mutta se oli merkillisellä tavalla kiehtovaa. Tekoälyn tuottama epämääräisyys näyttäytyi minulle fantastisena ja sopivan haastavana.

Peli tekijöiltä: Mario RussoSeven Sails

Victorian Mysteries -pelitrilogian kolmas ja viimeinen osa, The Yellow Room, ilmestyi 2012. Se muistuttaa jo paljon nykyaikaisia hidden object -pelejä, joissa etsimisnäkymät ovat tehneet tilaa seikkailupelimäisille tavaraluettelotehtäville ja pulmapelejä edustaville minitehtäville. Peli perustuu Gaston Leroux'n 1907 ilmestyneeseen suljetun huoneen arvoitukseen Le mystère de la chambre jaune (suomeksi Keltaisen huoneen salaisuus). The Yellow Room onnistuu alkuperäisen tarinan kertomisessa edeltäjiään paremmin. Pelaaja toimii mestarisalapoliisi Rouletabillen avustajana, Sainclairina, joka on myös kirjan kertoja.

Peli tekijöiltä: Craig HollandFreeze Tag

Victorian Mysteries -pelisajan toinen, 2010 ilmestynyt osa Woman in White laajentaa sarjaa pelkistä etsimisnäkymistä ja mekaanisista minipeleistä kohti täysveristä seikkailupeliä. Nyt ote on tarinallinen ja tavaraluettelo aidosti monipaikkainen. Myös tämä peli perustuu Wilkie Collinsin samannimiseen kirjaan. Nyt ei etsitä syyllistä varkauteen, vaan paljastetaan valkopukuisen naisen mysteeri kaikessa monipolvisuudessaan. Pelikokemukseni jäi melko valjuksi. Viktoriaaninen miljöö ei herättänyt ihastusta ja etsimisnäkymätkin olivat turhan helppoja. Audiovisuaalisesti sarjan toinen osa on kuitenkin ensimmäistä laadukkaampi.

Peli tekijöiltä: Craig HollandFreeze Tag