15 Days
2010 ilmestynyt 15 Days -seikkailupeli kertoo eettisistä taidevarkaista. Kommuunissa asuva kolmikko murtautuu taidemuseoihin ja vie tilauksesta maalauksia kerätäkseen rahaa hyväntekeväisyyshankkeisiin. Moraalinen kysymyksenasettelu on alusta asti olemassa, ja se syvenee ja mutkistuu pelin edetessä vain lisää. Varmaankin juuri tästä syystä koin pelaajana loppuratkaisunkin epätyydyttäväksi. 15 Days ei ole saanut ylistäviä arvioita niin ilmestymisvuonnaan kuin myöhemminkään. Osa palautteesta on jopa murskaavaa, mutta halusin itse antaa pelille mahdollisuuden enkä kadu sitä.
Overclocked: A History of Violence
2008 ilmestynyt Overclocked: A History of Violence ei käsittele väkivaltaisuutta niinkään toiminnallisesti kuin psykologisesta näkövinkkelistä. Se on vakava ja synkkätunnelmainen seikkailupeli, ja se sai minut miettimään aihetta ainakin puolisyvällisesti. Pelissä väkivaltaisuuden syynä näyttäytyy paitsi korkea testosteronitaso, myös tietoinen, joskin sisällöltään epäselväksi jäävä manipulaatio.
Seuraa
Blogiarkisto
Mitä, kuka?
Julius S, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuu(suuri)kuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se, joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.
Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja
Top-10
(blogin arvio asteikolla 100)
- Valhalla and the Lord of Infinity (94)
- Neuromancer (92)
- Samorost 3 (90)
- This War of Mine (86)
- Technobabylon (84)
- Shadowrun Hong Kong (84)
- The Last Door – Collector's Edition (82)
- Always Sometimes Monsters (81)
- The Dream Machine (81)
- Gabriel Knight: Sins of the Fathers – 20th Anniversary Edition (80)
Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.