Overclocked: A History of Violence

Overclocked

2008 ilmestynyt Overclocked: A History of Violence ei käsittele väkivaltaisuutta niinkään toiminnallisesti kuin psykologisesta näkövinkkelistä. Se on vakava ja synkkätunnelmainen seikkailupeli, ja se sai minut miettimään aihetta ainakin puolisyvällisesti. Pelissä väkivaltaisuuden syynä näyttäytyy paitsi korkea testosteronitaso, myös tietoinen, joskin sisällöltään epäselväksi jäävä manipulaatio.

Pelin on tehnyt sittemmin fuusioitumisen myötä kadonnut saksalainen pelistudio House of Tales. Pelin käsikirjoittaja Martin Ganteföhrillä on taipumus käsitellä vakavia aiheita vakavalla tavalla. Ganteföhrin taustaan kuuluvat kirjallisuustieteen opinnot sekä siviilipalvelus psykiatrisessa sairaalassa. Muista hänen suunnittelemistaan peleistä mainittakoon The Moment of Silence (2004) sekä 15 Days (2009).

Psykiatrin heiniä

New Yorkissa tapahtuu sarja kummallisia esiintuloja: viisi nuorta aikuista tavataan samoihin aikoihin eri puolilla kaupunkia vakavassa shokkitilassa, puolipukeissa ja käsiasetta kantaen. He ovat käpertyneet itseensä, eivätkä he vaikuta muistavan edeltäneistä tapahtumista mitään. Overclockedissa pelaaja ohjaa psykiatria, joka on hälytetty apuun. Tällä on kokemusta posttraumaattisen stressihäiriön hoidosta Yhdysvaltain armeijan leivissä. Yhteistyötä hänen kanssaan tekee poliisin etsivä.

Overclocked: doctor and nurse

Sairaalassa psykiatria ovat vastassa vastahakoiset, jopa vihamieliset vanhempi tohtori ja hoitaja. Tunnelma on heti alkuun kireä ja epäilyksiä herättävä. Taustalla oleva potilaskäytävä tulee pelissä erittäin tutuksi.

Kolme nuorta miestä ja kaksi naista on suljettu Staten Islandilla sijaitsevaan, surkeassa kunnossa olevaan psykiatriseen sairaalaan. Sinne on mentävä joka aamu lautalla. Koko pelin käsittävien päivien ajan kaupungissa myrskyää, ja tunnelma on synkähkö. Overclocked pyrkii tyylillisesti realistisuuteen. Todelliset paikat New Yorkissa sekoittuvat fiktioon.

3D-grafiikka 2D-näytöllä ei vain toimi

En ole 3D-grafiikan ystävä ja tämä peli osoittaa hyvin, miksi. Vuoden 2008 peliksi grafiikka ja animaatiot ovat varmaan ihan hyvää tasoa, ja Overclockedia on mainostettu realistisilla hahmoilla ja luonnollisilla ympäristöillä. Minussa ne kuitenkin herättivät puistatusta, ja jouduin tietoisesti keskittymään tarinaan ja katsomaan muuta sormien läpi. Erityisesti vältin katsomasta hahmoja kasvoihin niiden luonnottomuuden takia ja kuuntelin mieluummin pelkästään ääninäyttelyä.

3D-seikkailupelit ovat myös ohjattavuudeltaan kankeita ja liikkuminen paikasta toiseen on työlästä ja vaihtelevien kamerakulmien takia hämmentävää. Yrität ikään kuin liikuttaa itseäsi etänä tuntematta ruumistasi. Pelaajana kokee suorittavansa enemmän animaatiota kuin varsinaista tehtävää, ja siksi pelillinen sisältö voi tuntua köykäiseltä. Kun 3D-grafiikka saavuttaa täyden realistisuuden ja seikkailupelejä pelataan nimenomaan virtuaalitodellisuudessa konkreettisesti omaa ruumista liikuttamalla eikä hiirtä klikkailemalla, on tavoite saavutettu, mutta siihen asti 2D-grafiikka toimii paljon paremmin.

Overclocked: hypnosis

Overclockedissa on vaihtelevia kamerakulmia kuten tässä siirtymä yläpuolelle.

Overclocked tunnetaan elokuvallisten elementtien käytöstä. Mielestäni rinnastukset toimivat hyvin ja erilaiset kamerakulmat toivat vaihtelua. Overclockedin pysyvämpi arvo ei joka tapauksessa ole kuvan- ja äänenkäytössä eikä tehtävissä, vaan tarinassa ja sen esitystavassa.

Menneisyyden ja nykyisyyden vuoropuhelu

Overclocked on pääosin käänteisessä järjestyksessä etenevä trilleri. Pelaajan ohjaaman psykiatrin on saatava potilaansa avautumaan ja muistamaan. Mitä nuorille on tapahtunut? Miksi he kaikki kokevat pakenevansa jotain ja mitä tai ketä he pakenevat? Mistä he ovat tulleet?

Overclocked: session

Psykiatri johdattelee potilaan muistoon, jonka sisään pelaaja pääsee. Käänteisessä järjestyksessä avautuvassa tarinassa päiväykset ovat tärkeitä.

Psykiatrin työkaluna toimivat ennen kaikkea äänitteet. Potilassessioita tallennetaan kämmentietokoneelle ja tallenteita soitetaan potilaille näiden muistojen palauttamiseksi. Pelaaminen on palloilua potilaalta toisen luo. Palloilu on pakotettu lineaariseksi: potilaita ei voi jututtaa missä tahansa järjestyksessä. Välillä tuntui turhauttavalta, kun omasta mielestä tutkimuksen suuntia olisi ollut useita, mutta vain yksi niistä toimi. Mielestäni odotettuun etenemiseen ei annettu tarpeeksi viitettä.

Kämmentietokoneella myös soitetaan ja siihen tulee viestejä. Psykiatrin henkilökohtainen elämä on kriisissä, ja puhelun toisessa päässä on usein hänen vaimonsa tai ystävänsä. Psykiatrin ja potilaiden haaksirikot osuvat yksiin ja niillä on yhteys, joka paljastuu dramaattisesti ja yllättävästi pelin lopussa.

Overclocked: message

Kämmentietokone on pelissä tärkeä väline: sillä äänitetään ja soitetaan potilassessioita, vastaanotetaan viestejä ja tehdään puheluita.

Overclocked oli pitkään koneellani asennettuna, ennen kuin todella tartuin siihen. Se ei tuntunut ensimmäisen kymmenen minuutin aikana kovinkaan kiinnostavalta, mutta kun ensimmäinen potilaan muisto aktivoitui, havahduin ja tulin vedetyksi mukaan. Muistosessiot on toteutettu kivaan elokuvalliseen tyyliin ristileikkauksella: nykyhetkestä sairaalassa (psykiatrin näkökulma) siirrytään menneisyyteen (potilaan näkökulma). Menneisyydessä toiminta on luonnollisesti saneltua: pelaajan täytyy rekonstruoida tapahtumat.

Tehtäviä ja tavaraluettelon käyttöä niin menneisyydessä kuin nykyisyydessäkään en kokenut erityisen oivaltavaksi; ne olivat käytännöllisteknisiä ja enimmäkseen ympäristöön liittyviä – loogisia kyllä, mutta itse pidän luovemmista ratkaisuista. Overclockedin vetovoima on lähes kokonaan tarinassa ja vakavassa lähestymistavassa. Pelattuani myös Ganteföhrin toista peliä The Moment of Silence en ole voinut välttyä ajatukselta, että ehkä pelit ovat mediana hänelle itse asiassa väärä ja kirjallisuus olisi oikeampi.

Overclocked: hotel

Oman hahmon on kohdattava myös itsensä.

Loppuarvio

Overclockedille seikkailupelikokemuksena annan 62 pistettä sadasta. Sisällöllisesti se oli ajatuksia herättävä, ja annan arvoa tyylikkäälle tavalle rinnastaa nykyisyys ja menneisyys ja rakentaa jännitys paljastumisen varaan.

Ei voi sanoa, että Overclockedin suunnittelu olisi huonoa; se on omalla tavallaan vakuuttavaa, mutta multimediasta aika on ajanut ohi tavalla, joka uhkaa painaa pelin unohduksiin.

Saatavuus

Overclocked: A History of Violence on saatavilla Windows-tietokoneille esimerkiksi Gog.comista, Humble Storesta tai Steamistä.

 Seuraa
  
 Peliarkisto
Mitä, kuka?

Julius S, old school -pelaaja Pohjois-Suomen pöheiköstä. Tarinaperustaisten videopelien kohtuukuluttaja, joka liehuttaa mielellään indie-lippua. Motto: Paras peli ei ole se, joka pitää suurinta meteliä, vaan se joka puhuu sinulle.

Pidän myös toista blogia, joka keskittyy interaktiiviseen kirjallisuuteen ja sivuaa siten usein pelejä: Kirjallisen suunnistajan lokikirja

Top-10

Blogin arvio asteikolla 100

  1. Valhalla and the Lord of Infinity (94)
  2. Neuromancer (92)
  3. Samorost 3 (90)
  4. This War of Mine (86)
  5. Technobabylon (84)
  6. Shadowrun Hong Kong (84)
  7. The Last Door – Collector's Edition (82)
  8. Always Sometimes Monsters (81)
  9. The Dream Machine (81)
  10. Gabriel Knight: Sins of the Fathers – 20th Anniversary Edition (80)

KAIKKI PELIT

Arvion perusteet
Pistemäärä on annettu pelikokemukselle ja pelille kokonaisuutena: se ei ole pelin eri osa-alueiden yhteenlaskettu summa tai keskiarvo. Kaikki blogissa arvioidut pelit ovat pelaamisen arvoisia, muuten ne eivät olisi täällä.


Seuraavana pelijonossa
  • Apocalipsis: Wormwood Edition
  • Space Pilgrim 1–4
  • Minit

Odotan valmistumista:

  • Code 7
  • Foxtail
  • Kentucky Route Zero
  • Void & Meddler