Huhtikuussa 2015 ilmestynyt Dead Synchronicity: Tomorrow Comes Today on useampiosaiseksi kaavaillun seikkailupelisarjan ensimmäinen osa. Se sijoittuu dystooppiseen tulevaisuuteen tai ehkä pikemminkin vaihtoehtoiselle 2010-luvulle. Maailman yli on pyyhkäissyt niin sanottu "suuri aalto", jonka seurauksena on koettu luonnonmullistuksia ja muuta kummallista, kuten tuntemattomalla tavalla leviävä sairaus, joka saa kommunikoimaan kuolleiden kanssa. Peli kuvaa karulla tavalla sivistyksen jälkeistä maailmaa ja ihmisten tapoja reagoida järjestäytyneen siviiliyhteiskunnan romahtamiseen.

Dead Synchronicityn takaa löytyy Espanjan Madridissa majaansa pitävä pelistudio Fictiorama Studios. Sen on perustanut Olivánin veljeskolmikko, josta Alberto on sarjan ideoija ja pääsuunnittelija. Pelin musiikista vastaa veljesten oma yhtye, mutta graafikko tulee ulkopuolelta. Tomorrow Comes Todaytä on rahoitettu Kickstarter-joukkorahoituskampanjalla. Fictiorama Studios on ilmoittanut, että sarjan toiselle osalle The Underground Highways on myönnetty EU-rahoitusta, joka mahdollistaa sen tekemisen. Tarkempaa ilmestymisaikaa ei ole tietääkseni vielä kerrottu.

Itsenäinen osa 0

Tutustuin ilmaiseen Dead Synchronicity: The Longest Night -tekstiseikkailuun jo hyvän aikaa sitten ja kiinnostuin varsinaisesta Dead Synchronicity -pelisarjasta sen myötä. The Longest Night toimii itsenäisenä johdantona, mutta muuten paitsi hengeltään se ei muistuta Tomorrow Comes Todaytä, joka on nykyaikainen point and click -seikkailu. The Longest Night oli jännittävä, taiteellinen kokemus. Tomorrow Comes Todaytä voi sitäkin kuvata taiteelliseksi sen omintakeisen graafisen tyylin takia. Musiikkikaan ei ole mitään valtavirtaa. Sinänsä itse peli – käyttöliittymä, mekaniikka ja tehtävät – edustaa hyvin perustason seikkailupeliä.

The Longest Night sijoittuu ajallisesti ennen sarjan ensimmäistä osaa. Se on unen kaltainen pakene huoneesta -peli, joka on tehty retrotyyliin pikseligrafiikalla ja tekstiparserilla.

Painajaismainen uudestisyntymä

Pelissä oma hahmo on tuntemattomien tapahtumien seurauksena koomaan vajonnut miekkonen Michael, joka ei herättyään muista mitään, ei edes sitä, kuka on. Hyväntekijältä vaikuttava virkamies vaimoineen on tuonut hänet asuntovaunuunsa turvaan toipumaan. Vastineeksi henkilötiedoista (käytännössä identiteetistä), jotka virkamies lupaa toimittaa, pelaajan on pelastettava pariskunnan sairas poika. Tämän myötä oma hahmo lähtee tutustumaan maailmaan, joka on hänelle toden totta kuin uusi. Mutta se on myös painajaismainen. Kaupunki on jaettu kahteen vyöhykkeeseen, joista oletettavasti huonommalla Michael tietysti on eikä sieltä niin vain ulos pääse.

Dialogit eivät sisällä valintoja, vaan ne ovat listan kaltaisia aiheita, jotka vain käydään läpi. Tomorrow Comes Today on tarina- ja sisältökeskeinen peli, jossa ei ole varsinaista toimintaa ja jossa tehtävät ovat helppoja.

Ghettomaailmassa vallitsevat raa'at säännöt. Paitsi materiaalinen myös ihmisten henkinen taso on romahtanut. Kuten sota-aikoina, ruuasta ja tarvikkeista on ankara pula. Mielivaltaisuutta korostaa se, ettei huonommalle vyöhykkeelle sulkemiseen ja ala-arvoiseksi rotaksi leimaamiseen tunnu olevan mitään todellista perustetta. Esimerkiksi sairaita on rajan molemmin puolin. Sotilaiden ja muun väestön välillä on voimakas vastakkainasettelu.

Rikollisjengin johtajaksi rinnastuva Hunter ottaa tilanteesta kaiken hyödyn irti. Hän kuuluu "vahvoihin".

Tomorrow Comes Today käsittää ainoastaan yhden päivän ja yön aikaiset tapahtumat. Minulla läpipelaaminen kesti seitsemisen tuntia, eikä peli tuntunut niin lyhyeltä kuin pitkältäkään. Tarina päättyy cliffhangeriin, mutta periaatteessa siinä on suljettu loppu: Michael löytää identiteettinsä ja osan muistoistaan ja lisäksi saa tietää, mistä "suuressa aallossa" on teoriassa kyse.

Pelikokemus on lähellä lukukokemusta

Tomorrow Comes Todayhin sopiva peliasenne on rauhallinen ja tarinaan paneutuva. Se on vakava seikkailu, jossa kohtaa vastenmielisiä ja järkyttäviä paikkoja ja ilmiöitä. Oma hahmo on muistinmenetyksestä ja kummallisista tulevaisuuteen viittaavista flashbackeistä huolimatta henkisesti terve: hän reagoi tapahtumiin "normaalisti" ja ihmisarvoa puolustavasti ja etsii ilmiöille realistisia selityksiä. En kokenut peliä ahdistavaksi. Se tuntuu kuitenkin vaativan tietynlaista pysähtyvää lähestymistapaa.

Michael kärsii kohtauksen kaltaisista etiäisistä/takautumista, joissa ympäristö vääristyy. Niiden ilmenemistiheys tuntui kasvavan pelin edetessä.

Pelissä on jotain ajatonta, mikä sopii sarjan teemaan synkronisuudesta. Minulla Tomorrow Comes Todaystä tuli mieleen Sanitarium ja toisaalta pelin julkaisseen Daedalic Entertainmentin eräs aiempi julkaisu A New Beginning. Vaikka nämä kolme peliä ovat ilmeisillä tavoilla keskenään hyvin erilaisia, niillä on asetelmallisesti yhteistä ja jollain syvemmällä tasolla ne puhuttelevat pelaajaa samalla tavoin.

Pelin mahdollisesti raakaa imagoa ei kannata kavahtaa. Vaikka vaikutelmassa ei välttämättä ole mitään väärää, oli pelikokemus humaani, kenties ennen kaikkea sitä. Henkilöt reagoivat romahtaneeseen todellisuuteen eri tavoin: toiset epätoivoon vajoten, toiset siihen itsekkäästi "sopeutuen".

Niin kutsutun pakolaisleirin myyräkään ei ole turvassa sotilaiden luodeilta.

Valtavirran vastaista

Graafisesti Tomorrow Comes Today edustaa voimakkaasti tyyliteltyä realismia. Se on vaikuttavaa aikuismaisella tavalla. Se auttoi omaksumaan rauhallisen, tutkivan ja lukevan asenteen pelaamiseen. Grafiikassa käytetään eri kuvaetäisyyksiä, esimerkiksi lähikuvaa kun Michael ajattelee tai keskustelee jonkun kanssa. Siinä on myös joitain kiinnostavia rinnastuksia ja värisuodatusta, joiden tarkoituksenmukaisuutta kuitenkin epäilen. Myös päätyylistä poikkeavaa valokuvamanipulaatiota esiintyy elokuvamaisissa jaksoissa.

Grafiikassa voi nähdä viittauksia 1960-luvun tyyliin – ehkä myös kulmikkaissa hahmoissa.

Musiikki, "vaihtoehto-rock", nousee paikoin etualalle hyvin dramaattisesti, muutoin se pysyi ainakin minun kokemuksessani taustalla. Se saattaa kyllä johtua siitä, että olin laittanut asetuksissa musiikin pienemmälle, jotta se ei peittäisi puhetta ja ääniefektejä. Ääninäyttely on toteutettu laadukkaasti ja antaa hahmoille tunnistettavat luonteet.

Loppuarvio

Audiovisuaalisesti ja tarinana Tomorrow Comes Today on kiinnostava. Henkilöhahmot ja henkilökuvaus ovat vahvoja. Seikkailupelinä se on hyvin perustasoa tasapainoillen klassisen ympäristöä runsaasti kommentoivan ja modernin selkeälinjaisuuden välillä.

Tehtäviä en kokenut vaikeiksi ja ne ovat jopa korostuneen arkisia; rautakanki kävi todellakin moneen paikkaan! Pelissä on myös muistio, josta voi tarkistaa olennaiset tapahtumat ja tehtävät, jos ne ovat päässeet unohtumaan tai menneet ohi. Kerronta kuitenkin pitää melko hyvän huolen siitä, että pelaaja tietää, mitä tehdä seuraavaksi.

Tavaraluetteloa laajimmillaan.

Annan hyvästä laadusta ja vakavasta aiheesta, mutta tavanomaisesta tehtävänasettelusta ja tarinan kesken jäämisestä johtuen pelikokemukselleni yleisarvioksi 65 pistettä sadasta.

Saatavuus

Dead Synchronicity: Tomorrow Comes Today on saatavilla alustoille Windows, macOS, Android, iOS ja PlayStation 4. Pelin sivustolta on ladattavissa ilmainen demo Windowsille, macOS:lle ja Linuxille.

Peli tekijöiltä: Alberto OlivánFictiorama Studios